Kiiltomadon pääkirjoitus: Kulttuuriviennin puoliajalta

Lukukeskus - Läscentrum
TIEDOTE / PRESSMEDDELANDE 10.2.2009
http://www.kiiltomato.net/
http://www.kiiltomato.net/?lang=swe

Tiedustelut / information: Riitta Vaismaa, riitta.vaismaa(at)lukukeskus.fi, 09-77461144, 050-3019226

Kiiltomadon pääkirjoitus: Kulttuurivientiä on syytä tarkastella avarasti

Taiteelle on haluttu luoda samat mahdollisuudet kuin teollisuudelle: on alettu panostaa taiteen tuotteistamiseen, markkinointiin ja ulkomaankauppaan. Vuosien 2007-2011 ohjelman puolivälissä kuuluu sekä kiitosta että kritiikkiä.

Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Anu Laitila tarkastelee Kiiltomato.net -Lysmaskenin helmikuun pääkirjoituksessaan, miten kulttuurivienti ovat vaikuttanut Suomen kielen ja kirjallisuuden asemaan maailmalla. Kulttuuriyhteistyön tuki ei ole palautunut vuoden 2006 leikkausta edeltäneelle tasolle, vaikka kulttuuriyhteistyötä pidetään tärkeänä osana kulttuurivientiä.

Laitila muistuttaa, että kulttuurivienti on mahdollistanut ennen kuulumattomia avauksia. Muiden muassa suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta on julkaistu Kiinassa, Japanissa, Intiassa ja Venäjällä. Managerointia kehitettäessä onkin syytä muistaa jo olemassa oleva kirjallisuuden tuottajaporras, kääntäjät. Laitila ihmettelee, miksei suomen kielen opetuksen katsota täyttävän kulttuuriviennin kriteerejä, vaikka kielen opetus on aina myös kulttuurin opetusta.

Kärkihankkeita ei kehity, jos ei ole kokemusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Huippujen lisäksi arvokasta työtä tekevät myös vähemmän tunnetut kulttuurin lähettiläät. Kulttuuriviennillä on varmasti tulevaisuutta ohjelmakauden jälkeenkin, mutta horisontin on syytä olla avara.

* * *
Lysmaskens februariledare: Kulturexporten bör granskas med öppet sinne

Man har velat skapa samma möjligheter för konsten som för industrin: därför har man börjat satsa på produkttänkande inom konsten, på marknadsföring och på utrikeshandel. Vid halvtid för kulturexportens utvecklingsprogram 2007-2011 hörs både ris och ros.

Verksamhetsledaren vid Läscentrum, Anu Laitila, granskar i Kiiltomato.net-Lysmaskens februariledare hur kulturexporten har inverkat på finska språkets och litteraturens ställning i världen. Stödet för kultursamarbete har inte återgått till nivån innan nedskärningarna 2006, trots att kultursamarbete betraktas som en viktig del av kulturexporten.

Laitila påminner om att kulturexporten har möjliggjort tidigare otänkbara initiativ, bl. a har finska barn- och ungdomsböcker getts ut i Kina, Japan och Ryssland. När man utvecklar en promotorkår är det skäl att minnas att en sådan redan finns inom litteraturen, nämligen översättarna. Laitila undrar varför finskundervisning inte anses uppfylla kulturexportens kriterier, fastän språkundervisning alltid också är kulturförmedling.

Spetsprojekt kan inte bli till om det saknas erfarenhet av en internationell verksamhetsmiljö. Vid sidan av toppnamnen bidrar också mindre kända kulturambassadörer med ett värdefullt arbete. Kulturexporten har säkert en framtid som sträcker sig längre än femårsprogrammet, men perspektivet måste vara brett.