Studia Litteraria on yhdeksän luentokerran sarja, jossa 18 keskeistä suomalaiskirjailijaa antaa avoimen henkilökohtaisen katsauksen luovaan työhönsä, sen lähtökohtiin ja taustoihin. Vuonna 2012 luentosarja toteutetaan Teatterikorkeakoululla vuoden 2011 luentojen uusintana. Alkuaan akateemikko Ritva Haavikon perustamaa sarjaa on järjestetty kymmenen vuoden välein aina vuodesta 1963 lähtien. Luentotilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kirjailijat esiintyvät omalla äidinkielellään.

Paikka: Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6, auditorio 1
Aika: torstaisin klo 18.00–20.30. Luennot sisältävät väliajan

Ohjelma

1.3.2012:           Helena Anhava ja Harry Tapper

8.3.2012:           Claes Andersson ja Agneta Enckell

15.3.2012:         Simo Hämäläinen ja Veronica Pimenoff

22.3.2012:         Anna-Leena Härkönen ja Arja Tiainen

29.3.2012:         Marja-Leena Mikkola ja Ilpo Tiihonen

12.4.2012:         Hannu Raittila ja Monika Fagerholm

19.4.2012:         Aulikki Oksanen ja Markku Into

3.5.2012:           Sinikka Nopola ja Lars Sund

10.5.2012:         Laila Hirvisaari ja Pertti Nieminen (lukijana Kai Nieminen)

Luentosarjan toteuttavat yhteistyössä Teatterikorkeakoulu ja Suomen Kirjailijaliitto r.y.

Den riksomfattande Läsveckan hålls i år 23-29.4.2012. Läsveckan är en temavecka tillägnad läsning och i år är rubriken Facklitteratur. I mars publicerar Läscentrum tipsmaterial för olika årskurser om hur man kan behandla saktexter.

Läsveckan är ett utmärkt tillfälle att bjuda en författare eller översättare på skolbesök. Det går bra att beställa en författare via Läscentrums tjänst på webben, eller kontakta barbro.enckell-grimm@lukukeskus.fi. På våren publicerar Läscentrum sin nya databas med författare som gör besök, både skönlitterära och fackboksförfattare, samt översättare.

Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 23.-29.4.2012. Lukuviikko on lukemisen teemaviikko, jonka teemana on tänä vuonna tietokirjallisuus. Lukukeskus julkaisee maaliskuussa verkkosivuillaan oppituntivinkkejä tietokirjojen käsittelyyn eri luokka-asteilla. Huhtikuun puolivälissä ilmestyvät lasten kirjallisuuslehti Vinskin ja nuorille suunnatun Lukufiiliksen teemanumerot, joita voi tilata edullisina nipputilauksina.

Lukuviikko on erinomainen aika kutsua kirjailija tai kääntäjä kouluvierailulle. Esiintyjiä voi tilata Lukukeskuksen palvelun kautta. Keväällä Lukukeskus julkaisee uuden kirjailijatietokannan, josta löytyy vierailuja tekeviä kauno- ja tietokirjailijoita sekä kääntäjiä.

Veirto arvelee tehneensä vuoden sisällä vierailuja noin 20 tunnin verran. ”Päivätyön ohella kun näitä teen”, toimittajana työskentelevä Veirto kertoo. Lukukeskus välittää vuosittain noin 300

kirjailijavierailua, joista osapuilleen 30 prosenttia on alakouluihin.

Lapset kuuntelevat, kun Veirto kertoo kirjoistaan. Välillä naurattaa: voiko romaanihenkilön nimi olla oikeasti Mälli?

Kysyttävääkin oppilailla on: “Miksi sä halusit olla kirjailija?”
”Koska ajattelin, että se olisi jotain se. Yksi äidinkielenopettaja löysi minut ja väitti, että osaan kirjoittaa ja että olen hyvä, ja sitten minä muutuin sellaiseksi. Sitä ennen olin äikän tukiopetuksessa.”

Monet Veirton kirjoista käsittelevät urheilua, pelejä tai jopa rikoksien ratkontaa. Uusimmassa teoksessa Pelibunkkerin pojat pelataan konsolipelejä, mikä saattaa vedota esimerkiksi sellaisiin poikiin, jotka eivät muuten lukisi.

6A-luokalla on Veirton kirjoista pidetty. ”Eräs oppilas, joka ei yleensä paljon lukemisesta perusta, oikein innostui ja luki jopa kaksi kirjaa! ” kertoo Mari Mikkola, vierailun yhteyshenkilö ja Maunulan koulukirjastonhoitaja.

Mikkolasta kirjailijavierailut ovat hyvin tärkeitä: ”Ne auttavat innostamaan lapsia lukemaan. Totta kai lapsista on hienoa tavata ihka oikea kirjailija. Mielelläni järjestäisin näitä vierailuja joka lukuvuosi, jos vain määrärahat riittäisivät.”

Lopuksi Veirto esittelee viiden kohdan ohjelman, jolla kenestä tahansa tulee kirjailija. ”Se on ihan helppoo”, kirjailija rohkaisee. Kenties joku kuulijoista on parinkymmenen vuoden kuluttua samalla paikalla kuin Veirto, kirjailijavieraana koulussa.

Suomalainen ruokalasku sekä ruokaa ilmaston hyvinvointia ajatellen

Vieraina Seppo Konttinen ja Anna Talasniemi, haastattelijana Jukka-Pekka Pietiäinen
ke 30.11. klo 18.00-19.30

Miksi suomalainen ruoka on niin kallista? Mitä valintoja tehdä, jotta hyvä ruoka olisi hyvää myös ilmaston kannalta. Suomalainen ruokalasku -kohukirjan kirjoittanut Seppo Konttinen perehtyi suomalaiseen ruokabisnekseen ja oppi, että elintarviketalous on keskittynyt muutaman suuryrityksen varaan, ja että voittoja on rakennettu salaisilla sopimuksilla, hintayhteistyöllä ja keskinäisillä liittoutumilla.

Anna Talasniemi oli mukana tekemässä kirjaa Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Reseptien lisäksi kirjassa on kanta siihen, mitä on oikea ruoka ja miten sitä laitetaan. Ja mitä ja miten meidän kannattaisi syödä? Kirja on myös ensimmäinen reseptien hiilijalanjälkilaskelmat sisältävä keittokirja.

–

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu

Tilaisuudet järjestävät Suomen tietokirjailijat, Lukukeskus ja Kivi-talo Säätiö

Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 137 kappaletta, ja Sony Reader Pocket Edition -lukulaitteen voitti Jyrki Hakapää Helsingistä.

Kiitos kaikille vastanneille!

–

Koulussamme pidettiin viime keväänä “Opettajien mielikirjat” –näyttely. Opettajat toivat pari kolme itselleen merkityksellistä kirjaa ja kertoivat kirjoista ja lukukokemuksistaan. Kirjat ja laminoidut kertomusposterit laitettiin aulan vitriiniin.

Ajatus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan, että oppilaat näkisivät, että myös aikuiset saavat iloa lukemisesta ja että heillä on lempikirjoja. Jotkut opettajat toivat heille itselleen tärkeitä lapsuuden ja nuoruuden kirjoja ja kertoivat niistä.

Tuula Lapinmäki-Räty
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Hauho

–
.
Muutamana vuonna olemme tulostaneet Mielikirja-kirjanmerkkejä, kehottaneet asiakkaita laittamaan esille mielikirjansa ja kirjoittamaan perustelunsa kirjanmerkkiin. Sama on toteutettu sekä nuorten että aikuisten osastolla. Asiakkaat ovat näin vinkanneet kirjoja toisille asiakkaille. Olemme saaneet saaliiksi useita kivoja lausuntoja. Tätä on toteutettu eri teemoja käyttäen.

Olemme pyytäneet vinkkaamaan myös kirjoja, jotka ovat saaneet lukijansa hyvälle mielelle. Lapsia on pyydetty piirtämään oma mielikirjahahmonsa. Muutamana vuonna olemme myös ottaneet korostetusti esiin kirjailijan työn ja kirjan kirjoittamisen. Kerran nostimme esimerkiksi esiin uusia kirjailijoita kasvokuvineen, koska heitä ei ehkä vielä tunneta.

Olemme myös tehneet näyttelyn kirjoista, joissa käsitellään kirjojen lukemista, tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta.

Eija Mäkinen
Informaatikko, Ylöjärven Kaupunginkirjasto

–

Meillä Mikkelin Lyseolla on koottu opettajien lempikirjoja näyttelyyn koulun vitriiniin. Oppilaat ovat saaneet arvata kenen lempikirja on mikäkin. Hauskaa!

Sari Noponen
Mikkelin lyseon koulu

–

Me Kylmäojan koululla Kontiolahden kunnassa olemme eri luokilla viettäneet Mielikirjapäivää jokaisella luokalla hieman eri tavoin.

Samassa rakennuksessa koulun kanssa toimii päiväkoti ja koulun oppilaat ovat käyneet siellä lukemassa kirjoja pienimmille. Luokissa oppilaat ovat esitelleet ja lukeneet mielikirjojaan muille oppilaille,

Koulumme kirjastossa on ollut näytillä henkilökunnan lapsuuden aikaisia mielikirjoja.

Enna Lehtonen
luokanopettaja ja koulukirjastovastaava, Kylmäojan koulu

–

Iisalmessa kysellään asiakkailta mielikirjaa perusteluineen. Lapset ovat vastanneet mielellään. Näistä kirjoista laitetaan sitten näyttely.

Ullamaija Hirvonen
Kirjastotoimenjohtaja,Iisalmen kaupunginkirjasto

–

Meillä Klaukkalan kirjastossa vietämme Mielikirjapäivää näin:

Olemme elokuusta asti keränneet asiakkaittemme mielikirjaehdotuksia kirjanäyttelyämme varten. Laitamme koko lokakuuksi esille sekä aikuisten- että nuorten osastolle asiakkaitten mielikirjoja. Kirjojen välissä on asiakkaitten suositukset tai perustelut mielikirjaksi. Näyttelyt ovat kaikissa toimipisteissämme.
Lisäksi meillä on varsinaisena Mielikirjapäivänä asiakkaita ja paikallisia julkkiksia kertomassa omista mielikirjoistaan (n. 15 min/esittelijä).

Sitten vielä tarjoamme kahvia, mehua ja pullaa kaikille Aleksis Kiven päivän ja Mielikirjapäivän kunniaksi.

Anne Kurppa
kirjastovirkailija, Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalvelut

–

Petäjäveden kunnankirjastossa olemme viettäneet mielikirjapäivää siten, että olemme pyytäneet opettajien välityksellä eri ikäisiltä koululaisilta vastausta kysymykseen “Mikä on mielikirjasi?” Myös opettajat ovat kertoneet omansa. Vastaukset olemme julkistaneet kirjastossa ja näyttelyäkin kirjoista on tehty.

Jonain vuonna oppilaat piirsivät ja askartelivat/tekivät “oman mielikirjansa” ja ne laitettiin sitten näytille.

Heli Laitinen
Kirjastonjohtaja, Petäjäveden kunnankirjasto

Svara på frågorna på Läscentrums hemsidor senast den 24.10.2011.

Mellan alla som svarat utlottas en läsplatta av märket Sony (Reader pocket Edition, värde ca 200 euro).

*Obligatoriskt fält

1. Hur ofta besöker du Lysmasken? *

Varje (eller nästan varje) dag
Ett par gånger i veckan
Några gånger i månaden
En gång i månaden
Mer sporadiskt

2. Vad läser du på Lysmasken? (välj ett eller flere alternativ) *

Recensioner
Ledaren
Anslagstavlan
Knäpparen

3. Vad tycker du om innehållet i ledarartiklarna? *

Utmärkt
Bra
Medelmåttigt
Dåligt
Ingen åsikt

4. Motsvarar recensionerna dina förväntningar? *

Ja
Nej
Ingen åsikt

5. Har du någon gång använt möjligheten att kommentera ledare eller recensioner? *

Ja
Nej

6. Har du någon gång rekommenderat recensioner eller ledare på Facebook? *

Ja
Nej

7. Om Lysmasken hade en större budget hur borde man använda den?

Till fler recensioner
Till att höja honoraren
Till särskilda teman månadsvis (t ex översättning / teater och drama / grannländernas litteratur osv.)
Till nya tjänster (t ex ljudfiler med författaruppläsningar)

Till något annat, vad?

9. Hur skulle du vilja utveckla Lysmasken?

Namn *

Adress *

E-post *

Skriv in koden *

Sony (Reader pocket Edition)

Vastaa seuraaviin kysymyksiin 24.10.2011 mennessä Lukukeskuksen verkkosivuilla.

Vastanneiden kesken arvotaan Sonyn lukulaite (Reader Pocket Edition, arvo noin 200 euroa, kuva alla).

*(vaadittava kenttä)

1. Kuinka usein käyt Kiiltomadossa? *

Päivittäin tai lähes päivittäin
Pari kertaa viikossa
Muutaman kerran kuukaudessa
Kuukausittain
Harvemmin

2. Mitä luet Kiiltomadosta? (valitse kaikki sopivat) *

Kirja-arvosteluja
Pääkirjoituksia
Ilmoitustaulua
Kaskas-galleriaa

3. Mitä mieltä olet pääkirjoitusten teemoista? *

Erinomaisia
Hyviä
Keskinkertaisia
Huonoja
En osaa sanoa

4. Vastaako kirja-arvioiden taso odotuksiasi? *

Kyllä
Ei
En osaa sanoa

5. Oletko hyödyntänyt pääkirjoitusten ja kritiikkien kommentointimahdollisuutta? *

Kyllä
En

6. Oletko suositellut kritiikkejä tai pääkirjoituksia Facebookissa? *

Kyllä
En

7. Jos Kiiltomadolla olisi käytössä enemmän rahaa kuinka se pitäisi mielestäsi käyttää?

Lisätä arvostelujen määrää
Nostaa kritiikeistä maksettavia palkkioita
Panostaa kuukauden mittaisiin erityisteemoihin (esimerkiksi käännöskritiikki / näytelmäarvostelut / virolainen kirjallisuus jne.)
Lisätä uusia palveluita (esimerkiksi kirjailijoiden luentaa äänitiedostoina)

Jotain muuta, mitä?

8. Miten kehittäisit Kiiltomatoa?

Vastaaja

Nimi *

Postiosoite *

Sähköposti *

CAPTCHA-varmistus: *

Sony (Reader pocket Edition)

Matkalaukuissaan heillä on mukanaan monia kirjoistaan. He haluavat lumota kuulijansa omilla saduillaan, tarinoillaan ja taruillaan ja motivoida heitä samalla tarttumaan kynään ja kirjoittamaan itsekin jotakin. Luovassa kirjoitusworkshopissa tiistaina 4.10. he kehittelevät nuorten lukijoidensa ja kuulijoidensa kanssa jännittäviä tarinoita.

Monipäiväisen lukumatkan mahdollistavat Friedrich-Bödecker-Kreis Thüringen, Goethe-Institut, Aue-säätiö, SSYL, Tampereen Kulttuuri-instituutti Tampere, Lukukeskus, der Kivi-talo Säätiö ja Turun Suomalais-Saksalainen yhdistys.

Ohjelma Villa Kivessä 4.10.

11.30-13.30 Yhteinen lukutilaisuus ja kirjoitusverstas peruskoululaisille. Mukana kirjailijat Ingrid Annel, Rainer Hohberg ja Thomas Hauck.

Den 10 oktober firar vi Aleksis Kivi. Dagen är också Den finska litteraturens dag och Favoritboksdag.

Läscentrum har tidigare år gett tips till bibliotek och skolor om vad man kan göra på temadagen. Nu är det er tur.

Berätta hur du, din skola, bibliotek, läsecirkel eller annan sammanslutning har firat Favoritboksdagen. Du kan skicka dina erfarenheter och tips före den 30.9 till esa.makijarvi@lukukeskus.fi

En del svar publiceras på Läscentrums webbsida på Favoritboksdagen. Vi lottar ut nya böcker bland deltagarna.

1.) Millaisista kirjoista olet lukijana kiinnostunut?

2.) Mitä kaikkea nuorten kirjallisuuslehti sinusta voisi sisältää?

3.) Onko Lukufiiliksessä jotakin, mistä erityisesti pidät? Entä jotakin, mistä et pidä?

4.) Millaisia ajatuksia nimi “Lukufiilis” sinussa herättää?

5.) Mikä olisi hyvä nimi nuorten kirjallisuuslehdelle?

Vastanneiden kesken arvotaan Sonyn lukulaite (Reader Pocket Edition, arvo noin 200 euroa). Lisäksi arvotaan lahjakortti kirjakauppaan. Muistathan siis laittaa mukaan yhteystietosi!

Lauri Jäntin säätiö haluaa kannustaa nuoria lukemaan tietokirjallisuutta. Siksi julistamme haettavaksi apurahoja hankkeisiin, joissa koulut voivat hyödyntää tietokirjoja parhaaksi katsomallaan tavalla. Tänä vuonna apurahaa voivat hakea yläkoulut ja lukiot. Toivomme, että oppilaat ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa tietokirjojen käyttöä kouluissa.

Apurahaa voi hakea monenlaisiin tarkoituksiin. Koulu voi esimerkiksi toteuttaa tutkielmakurssin, järjestää teemapäiviä, pitää tietokirjaraateja ja -seminaareja tai kutsua vieraiksi tietokirjailijoita. Jos apurahalla hankitaan tietokirjoja, hakemuksesta on käytävä ilmi, miten niitä koulussa hyödynnetään. Hanke voi rajoittua muutamaan oppiaineeseen, tai se voi olla oppiaineiden tai koulujen välistä yhteistyötä. Myös muut paikalliset toimijat kannattaa ottaa huomioon suunnittelussa. Jos kouluissa syntyy uusia ja innostavia hankkeita, pyrimme saamaan niille myös julkisuutta.

Kunkin apurahan suuruus on 1 500–3 000 euroa. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee kertoa ainakin
-­ apurahan käyttötarkoitus
-­ koulun oppilasmäärä ja hankkeeseen osallistuvien oppilaiden määrä
-­ oppilaiden osuus hankkeen ideoinnissa ja toteutuksessa
-­ mistä ja kuinka paljon koulu on viimeisten viiden vuoden aikana saanut tukea tietokirjojen
käytön edistämiseen (esim. kirjailijavierailut, tietokirjastipendit, koulukirjaston tukeminen)
-­ hankkeen aikataulu
-­ hankkeen talousarvio
-­ hankkeen yhteyshenkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero
-­ tilinumero, jolle mahdollinen apuraha maksetaan.

Hakemukset tulee lähettää 31.10.2011 mennessä osoitteeseen claes@heirothcapital.fi. Apurahan saajiin otetaan yhteyttä 15.11. mennessä.

Apurahan saaneet koulut sitoutuvat antamaan selvityksen hankkeesta ja sen tuloksista vuoden 2012 loppuun mennessä. Tarvittaessa selvitykselle voi pyytää jatkoaikaa.

Lisätietoja antaa Lauri Jäntin säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilona von Heiroth, osoite ilona.von.heiroth@gmail.com.

Lauri Jäntin säätiö

Lauri Jäntin säätiö:
Lauri Jäntin säätiö tukee suomenkielistä tietokirjallisuutta jakamalla vuosittain palkintoja ja apurahoja. Vuodesta 1985 lähtien Lauri Jäntin palkinto on vuosittain jaettu edellisvuonna ilmestyneestä suomenkielisestä tietokirjasta. Vuonna 2009 perustettu Tieto-Lauri -palkinto jaetaan joka kolmas vuosi ansiokkaalle lasten tai nuorten tietokirjalle.
www.laurijantinsaatio.fi

Studia Litteraria on yhdeksän luentotilaisuuden sarja, jossa 18 keskeistä suomalaiskirjailijaa antaa avoimen henkilökohtaisen katsauksen luovaan työhönsä, sen lähtökohtiin ja taustoihin. Luentotilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kirjailijat esiintyvät omalla äidinkielellään.

Paikka: Turun yliopisto, Yliopistonmäki, Luonnontieteiden talo, sali IX, 1.krs.
Aika: maanantaisin klo 18.00 -20.00


10.10.2011 klo 18.00 Helena Anhava
10.10.2011 klo 19.00 Harry Tapper

17.10.2011 klo 18.00 Claes Andersson
17.10.2011 klo 19.00 Agneta Enckell

24.10.2011 klo 18.00 Simo Hämäläinen
24.10.2011 klo 19.00 Veronica Pimenoff

31.10.2011 klo 18.00 Hannu Raittila
31.10.2011 klo 19.00 Sinikka Nopola

07.11.2011 klo 18.00 Marja-Leena Mikkola
07.11.2011 klo 19.00 Ilpo Tiihonen

14.11.2011 klo 18.00 Anna-Leena Härkönen
14.11.2011 klo 19.00 Arja Tiainen

21.11.2011 klo 18.00 Aulikki Oksanen
21.11.2011 klo 19.00 Markku Into

28.11.2011 klo 18.00 Laila Hirvisaari
28.11.2011 klo 19.00 Pertti Nieminen (Luennon lukija: Kai Nieminen)

12.12.2011 klo 18.00 Monika Fagerholm
12.12.2011 klo 19.00 Lars Sund


Luentosarjan järjestää Suomen Kirjailijaliitto.
Sarja on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Tapahtuman verkkosivut:
http://www.turku2011.fi/studia-litteraria

Kuva: Kirjailijaliitto

Kampanjaan on laadittu Lukupäiväkirja uniteemaan liittyvistä romaaneista, tietokirjoista, sarjakuvista, runoista ja musiikista. Lukulamppu valaisee myös Facebookissa. Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!

Hanke huipentuu Kaamosviikonloppuna 11.–12.11.2011. Lisätietoa Kaamosviikonlopusta ja muusta valtakunnallisesta tapahtumatarjonnasta saa osoitteesta www.turku2011.fi/lukulampun-valossa.

Lukulampun valo sytytetään Turun, Helsingin, Tampereen, Rovaniemen, Vaasan, Kouvolan, Imatran, Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupunginkirjastoissa sekä Sompion (Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä), Haukiputaan, Ranuan, Mynämäen, Sauvon ja Liedon kirjastoissa. Kampanjaan osallistuvat myös Suomen kirjastoseura, Lukukeskus ja Näkövammaisten kirjasto Celia.

Lukulampun valossa on osa Turun kulttuuriasiainkeskuksen koordinoimaa Pimeyden 876 sävyä -kulttuuripääkaupunkihanketta.

Jenni Haukio, kuva Ville Hytönen

Luonto kutsuu, runo vastaa
ke 28.9. klo 18.00 Villa Kivessä
(Linnunlauluntie 7, Helsinki)

Risto Rasa, Jenni Haukio ja Anni Sinnemäki lukevat runojaan.
Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.

Vapaa pääsy, tervetuloa!
Järjestäjät: Lukukeskus ja Kivi-talo Säätiö

–

Risto Rasa (s. 1954) on kotimaisen luontorunon klassikko. Hän on julkaissut 1970-luvulta lähtien useita suosittuja runokokoelmia. Kootut runot -valikoimasta otettiin neljäs painos vuonna 2007.

Risto Rasa, kuva: Pispalan Tietotupa / Jussi Rovio

Jenni Haukio (s. 1977) on runoilija ja viestintäpäällikkö. Häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa. Viimeisin, Sinä kuulet sen soiton, ilmestyi vuonna 2009. Haukion esikoisteos voitti Runo-Kaarinan.

Anni Sinnemäki (s. 1973) on runoilija ja kansanedustaja. Hänen esikoisrunokokoelmansa Sokeana hetkenä oli vuonna 2003 ehdolla Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Kerro, kuinka sinä itse, koulusi, lukupiirisi tai jokin muu yhteisö on viettänyt Mielikirjapäivää. Lähetä tarinat, kokemukset ja vihjeet sähköpostitse 30.9. mennessä Lukukeskukseen: esa.makijarvi@lukukeskus.fi. Osa vastauksista julkaistaan Lukukeskuksen verkkosivuilla Mielikirjapäivänä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan uutuuskirjoja.

Tietokirjallisuuden laaja ajankohtaistapahtuma TIETOKIRJA.FI järjestetään Helsingissä 25.–26.8.2011. Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa esiintyy yli 70 tietokirjailijaa ja tietokirjallisuuden ystävää ja lukijaa. Paikkana on Tieteiden talo Kruununhaassa (Kirkkokatu 6).

Ohjelmassa Markku Jokisipilä, Jenni Kirves ja Matti Klinge keskustelevat tietokirjoista Suomen historian kipupisteiden kuvaajana. Paula Heinonen, Maarit Huovinen ja Pertti Mustajoki kertovat, miksi terveystiedosta on niin vaikea olla samaa mieltä. Keskustelua käydään myös taidekirjoista, ruokakirjoista ja musiikkikirjoista.

Kustannusalan ammattilaiset kertovat, miten sosiaalinen media on muuttanut kirjabisnestä. Pirjo Hiidenmaan johdolla pohditaan miten diginatiivit suhtautuvat oppikirjoihin.

Aiemmista tapahtumista tutut puheenvuorot ja keskustelut Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat jatkoa.

Elämäni tietokirjoista keskustelevat talouselämän vaikuttajat Jukka Ahtela, Matti Apunen ja Anne Brunila, kaunokirjailijat Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen ja Leena Lehtolainen, toimittajat Anne Moilanen, Seija Sartti ja Risto Uimonen.

Omasta tiestään tietokirjailijaksi kertovat Jaakko Heinimäki, Laura Kolbe, Juhani Lokki ja Pekka Tarkka.

Tietokirjaraati, Heikki Haapavaara, Heidi Hautala, Holle Holopainen ja Anna-Stina Nykänen, arvioi Minna Lindgrenin puheenjohdolla ajankohtaisia tietokirjoja.

Mukana ovat myös mm. Jukka Ahtela, Jaana Airaksinen, Eevaliisa Anttila, Annamari Arrakoski-Enghart, Helena Hallenberg, Vesa Heikkinen, Anu Hopia, Juhani Koivisto, Anna Kortelainen, Maija Kuusi, Mikko Lahtinen, Lea Laitinen, Tatu Lehtovaara, Olli Löytty, Markku Löytönen, Tapio Markkanen, Heljä Misukka, Kirsti Mäkinen, Jaakko Pietiläinen, Jukka Sarjala, Vesa Sirén, Anna-Maria Soininvaara, Ari Turunen, Kaari Utrio ja Janne Virkkunen.

Tapahtuma on yleisölle avoin. Vapaa pääsy.

www.tietokirja.fi

TIETOKIRJA.FI on tietokirja-alan yhteinen tapahtuma, jossa ovat mukana tietokirjailijat, tietokirjakustantajat ja useat muut tietokirjallisuuden julkaisemista edistävät tahot, kuten tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus.

Lisätietoja

Jukka-Pekka Pietiäinen, toiminnanjohtaja
Suomen tietokirjailijat ry
puh. 050 543 9891
jukka-pekka.pietiainen[at]suomentietokirjailijat.fi

Vilja-Tuulia Huotarinen, Lukufiiliksen päätoimittaja

Kesällä on hyvää aikaa lukea klassikoita, joihin ei muuten tunnu riittävän aikaa eikä keskittymiskykyä. Itselleni antoisia kesäklassikoita ovat olleet viimekesäinen Thomas Mannin Buddenbrookit ja kesällä 2005 lukemani Heinrich Böllin Nainen ryhmäkuvassa. Auringonpaisteen tärppilistalle nostan norjalaisen Jo Nesbøn jännitysromaanit.

Karo Hämäläinen, Kiiltomadon päätoimittaja

Vietin viihtyisän viikonlopun Hampurissa Miika Nousiaisen Maaninkavaara-kirjan kanssa. Tämä sympaattinen ja dramaattinen parodia juoksemisesta vie mukanaan niin metrossa kuin hotellin kylpyammeessakin. Se näyttää kuinka ihmiset kasvavat ihmisinä – jos ei paljon niin hitusen.

Anu Laitila, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja

Om du har tänkt läsa högt i sommar, tycker jag du ska prova på Nalle Puh. A. A. Milnes böcker passar alla sinnesstämningar, familjeformer och livssituationer, för han är rolig utan att vara överdrivet glad. Läs kapitlet om hur Nasse byter plats med Baby Ru i Kängus pung med särskild eftertanke. Det handlar om mammor med överhettad hjärna, tror jag.

Barbro Enckell-Grimm, Läscentrum

Emma Juslinin Yksin yhdessä tempaisi minut täysin odottamatta sohvalle, josta nousin vasta kun kirja oli luettu. “Isä meidän joka istut sohvalla. Mistä tulee sinun nimesi? Saisinko uuden avaimen sen tilalle jonka hukkasin.”  Teoksen notkea kieli Jaana Nikulan suomennoksena hurmasi ja yllätti. Suosittelen lämpimästi kesäkiikkuun.

Ulla Arkoma, Lukukeskus

Christina Herrströmin varhaisnuortenromaanit Ebba ja Didrik tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen tarkkavaistoisella kuvauksellaan 9- ja 12-vuotiaista sisaruksista, kun olin nuori. Ajattelin käydä tänä kesänä kirjastossa lainaamassa kirjat uudestaan ja elää Ebban ja Didrikin ilot ja surut taas kerran läpi.

Salla Simukka, Lukufiiliksen toimitussihteeri

Viehätyin Ian McEwanin teoksesta Polte (suom. Juhani Lindholm). Kansainvälinen satiiri nykyajasta ja intohimoista. Virkistävää tarinankerrontaa, älä lue jos aiot nokosille. Sopii luettavaksi mihin vuodenaikaan tahansa, vaikka nimestä tulee mieleen kuuma hellepäivä.

Seija Haapakumpu, Lukukeskus

Alla som bor i (eller längtar till) Finland kan läsa lite Juhani Aho (1861-1921) i sommar. Går man och fiskar tar man med sig hans fiskehistorier (Småfisk och storfisk, övers. Bertel Gripenberg, senast utgiven 1976), reser man bort förbereder man sig med berättelsen om järnvägen (Järnvägen, övers Hagar Olsson, senast utgiven 1978). Läser man finska har man tillgång till en stor utgivning tack vare jubileumsåret – 150 år sedan hans födelse. Läser man svenska sätter man bibliotekarien att gräva i magasinet efter översättningarna som kom under hans livstid. Roligast blir det om man är uppkopplad i hängmattan och kan googla Aho och hans spännande samtid. Man lär sig saker om Finland man inte hade nån aning om. Överkurs: biografin över svärfar, August Fredrik Soldan.

Ann-Christine Snickars, redaktör för Lysmasken

Stella Parlandin kirjoittama ja Linda Bondestamin kuvittama pienikokoinen Gatto Pakpak -kuvakirja kulkee kesän hurmaavimpana hyönteisoppaana vaikka käsilaukussa. Tekijät ovat nimenneet uusia, viehkeitä ötökkälajeja, ja kirjanneet myös niiden ääntelyä aivoja kutittavalla tavalla! Kirjan nonsensen vuoksi  olen vienyt sitä tuliaisiksi ulkomaille. Ikäsuositus on  0-100 vuotta.

Reetta Niemelä, Vinskin päätoimittaja

Pauliina Haasjoki / Kuva: Tommi Tuomi

Perinteinen Runotusina Taiteiden yönä
Rikhardinkadun kirjastossa, Rikhardinkatu 3, 3. krs
klo 18.00-21.00, vapaa pääsy

Runojaan lukemassa klo 18.00 Agneta Enckell, 18.15 Anni Sumari, 18.30 Ville Hytönen, 18.45 Pauliina Haasjoki, 19.00 Helena Sinervo, 19.15 Suvi Valli, 19.30 Jukka Viikilä ja Janne Nummela, 19.45 Marianna Kurtto, 20.00 Aulikki Oksanen, 20.15 Sirpa Kyyrönen, 20.30 Jouni Inkala, 20.45 Esa Mäkijärvi. Juontajana kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki.

Jouni Inkala / Kuva: Veikko Somerpuro/WSOY

Järjestäjät: Lukukeskus ja Rikhardinkadun kirjasto
Runotusina on osa Runokuu-festivaalia, joka kuuluu Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon
www.runokuu.fi

Ville Hytönen / Kuva: Olli Urpela

Kunniamaininnan vastaanottivat toimitussihteeri Salla Simukka, taittaja Heikki Sallinen ja päätoimittaja Vilja-Tuulia Huotarinen

Nuorten kirjallisuuslehti Lukufiilis on saanut kunniamaininnan Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n laatulehtikilpailussa. Laatulehtipalkinto jaettiin nyt kuudennen kerran.  Kilpailuun osallistui 70 Kultin jäsenlehteä. Vuoden laatulehtipalkinto myönnettiin Suomen Luonto -lehdelle ja toinen kunniamaininta Photo Raw -lehdelle.

Palkintoraadin mukaan Lukufiilis luo uudelle lukija- ja kirjoittajasukupolvelle tärkeän foorumin, jolla on pitkälle kantavaa yhteiskunnallista merkitystä. Nuorten tekemä lehti tuottaa kirjoituskokemuksia ja onnistumisen mahdollisuuksia. Lukufiilis on oikea, hyvin tehty lehti, ja viimeaikaiset uudistukset ovat erittäin onnistuneita. Sitä lukiessa tulee hyvälle tuulelle!

Raadin muodostivat ostopäällikkö Pasi Somari Akateemisesta Kirjakaupasta, Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutin opettaja, graafikko Christoffer Leka ja aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry Aalto-yliopistosta.

Lisätietoja:
Lukukeskus
toiminnanjohtaja Anu Laitila
anu.laitila(at)lukukeskus.fi  p. 040 564 7194

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry.
toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten
hanna.hellsten(at)kultti.net, p. 044 210 3445

Ohjelma:

klo 11.30 Tuija Rantalainen, Anja Erämaja ja Veini Nupponen: Vahtikoiran vapaapäivä – kirjallinen musiikkiesitys lapsiperheille.
klo 12.00 Kirjailijahaastattelussa Mikko Myllylahti ja Juuli Niemi, haastattelijana toiminnanjohtaja Anu Laitila
klo 13.00 Kirjailijahaastattelussa Anja Erämaja ja Tuuve Aro, haastattelijana toimittaja Maija Jelkänen
klo 14.00 Kirjailijahaastattelussa Annina Holmberg ja Mika Wickström, haastattelijana Anu Laitila
klo 15.00 Tuija Rantalainen, Anja Erämaja ja Veini Nupponen: Vahtikoiran vapaapäivä
klo 15.30 Kirjailija Hannu Hirvikoski kertoo Linnunlaulun historiasta

Tilaisuuden järjestävät Kivi-talo Säätiö ja Lukukeskus

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Anu Laitila p. 040 564 7194 lukukeskus@lukukeskus.fi

Tapaus Ö

Ö-äännettä on sanottu suomen kielen rumimmaksi äänteeksi. Monet ö-sanat tarkoittavat ikäviä asioita. Esimerkiksi pölvästi, pöhkö, mömmö, tökötti ja törkeä.

Mutta tiedättekö toista kieltä, jossa olisi ö-kirjain? Ette varmasti monia. Ö on harvinainen ja omaperäinen tapaus.

Ö-kirjain on esimerkiksi suomen sukukielessä komissa. Komia puhutaan kaukana pohjoisella Venäjällä. Komilaiset ovat niin ylpeitä Ö-kirjaimestaan, että ovat pystyttäneet sille patsaan. Olisipa meilläkin vaikka Öön juhlapäivä, jolloin kaikki saisivat rauhassa öllötellä ja löllötellä.

Oikeastaan Ö on myös aika vitsikäs. Se on monissa erityisen hauskankuuloisissa sanoissa. Sellaisissa kuin öllinmönkiäinen tai möhköfantti. Varmasti keksitte muitakin.

Teksti: Lari Kotilainen
Kuva: Reetta Niemelä

Nämä ohjeet on tarkoitettu sinulle avuksi ja ajatusten herättäjäksi, eikä niitä tarvitse noudattaa kirjaimellisesti. Tärkeintä on, että arvostelussa kuuluu sinun oma äänesi ja siinä tulevat esille sinun omat ajatuksesi kirjasta.

On tärkeää, että kerrot mistä kirja kertoo: mitä siinä tapahtuu ja millaisia henkilöitä siinä on. Ei kuitenkaan kannata kertoa ihan kaikkea, pääasiat riittävät. Muistathan myös, että loppuratkaisua, varsinkaan jännittävää, ei kannata paljastaa!

Lukijoita kiinnostaa tietää, mitä mieltä juuri sinä olet lukemastasi kirjasta. Kerro, piditkö kirjasta ja minkä vuoksi pidit siitä. Oliko juoni yllättävä, olivatko henkilöt todentuntuisia, oliko aihe kiinnostava vai mitä erityistä jäi mieleen? Voit myös kertoa, jos jokin kirjassa ärsytti sinua tai jos jäit kaipaamaan jotakin. Kerro omista havainnoistasi ja ajatuksistasi! Jos kirjassa on kuvitusta, kerro myös kuvista, esim. miten ne sopivat tekstiin ja minkä tyylisiä ne ovat.

Vinskissä toivotaan, että juttusi olisi noin puolen sivun (A4) mittainen, kun olet kirjoittanut sen koneella. Merkkejä on silloin noin tuhat. Kirjainten pistekoko saisi olla 12, ja riviväli 1. Paksuista nuortenkirjoista voit kirjoittaa vähän pidemmin, kuitenkin enintään 1 400 merkkiä. Keltanokista ja muista litteämmistä kirjoista voit kirjoittaa lyhyemminkin.
Keksi kirja-arvostelullesi otsikko!

Vinski-lehdessä kirja-arvosteluiden yhteydessä käytetään kuvasymboleja. Kun olet lukenut kirjan, mieti mitkä seuraavat kuvaukset sopisivat siihen. Valitse yksi tai kaksi kuvausta ja laita ne kirjoituksesi loppuun.

SAA NAURAA (kyseessä on humoristinen kirja, runsaasti huumoria)
SAA PELÄTÄ (kirjassa on jännitystä)
SAA POHTIA (kirjassa on vakavia aiheita)
SAA TYKÄTÄ (rakkautta ilmassa)
SAA OPPIA (kirjassa on tietoainesta)
SAA SEIKKAILLA (kirjassa seikkaillaan)
FANTASIAA (kyseessä on selvästi fantasiakirja)

Juttusi loppuun tarvitaan seuraavat tiedot: nimesi (etu- ja sukunimi), ikäsi, kotipaikkakuntasi ja sanataidekoulusi tai koulusi, jos et kuulu sanataideryhmään.

LUKUILOA JA KIVOJA KIRJOITTAMISHETKIÄ!

Kuva Kari Hautala

Lasten kirjallisuuslehti Vinskin uudeksi päätoimittajaksi on valittu kirjailija Reetta Niemelä. Niemelä tunnetaan erityisestä lapsille suunnatuista Milja-tietokirjoistaan. Lisäksi hän on kirjoittanut runoja ja lastenlaulujen sanoituksia.

Reetta Niemelä on toiminut koulukirjailijana turkulaisessa koulussa vuodesta 2003 lähtien. Hän on myös ollut perustamassa lasten ja nuorten sarjakirjallisuuden Anni Polva -palkintoa Turkuun. Reetta Niemelälle myönnettiin huhtikuussa 2010 Kaarina Helakisa -palkinto.

Niemelän edeltäjä Tittamari Marttinen oli Vinskin päätoimittajana kahdeksan vuotta. Vinskin toimitussihteeriksi valittiin tänä keväänä kulttuuritoimittaja Anna Kortesalmi.

Vinskistä luettua...
Kysymyksiin voi vastata 31.3.2012 mennessä.
Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja!
Palkinnon saaneiden nimet julkaistaan seuraavassa lehdessä.

Villa Kivi keskiviikkona 18.5. klo 18.00–19.30
Linnunlauluntie 7, Helsinki

Kuva: Valtiokonttori

Kuinka vaikea aihe vääntyy kaikkien ymmärrettäväksi  tekstiksi opaskirjassa? Kuinka puhua tietoturvasta? Ja kuinka nopeasti tieto vanhenee?

Reima Flyktman on kirjoittanut yli 50 kirjaa tietokoneiden ja digikameroiden käyttäjille. Ensimmäinen, PC-mikron laitekirja, julkaistiin vuonna 1993. Vuonna 2009 hänet palkittiin urastaan tietokirjailijana. Kimmo Rousku on valtion IT-palvelukeskuksen tietoturvapäällikkö, joka niin ikään on julkaissut 70 kirjaa alaltaan. Lisäksi hän luennoi ja kouluttaa IT-alasta. Flyktman ja Rousku ovat olleet myös samassa työryhmässä tekemässä PC-mikron laitekirjaa.

Vapaa pääsy, tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Järj. Lukukeskus, Suomen tietokirjailijat ry ja Kivi-talo Säätiö.

Lisätietoja:
www.suomentietokirjailijat.fi
www.lukukeskus.fi
www.villakivi.com

Me, te, he – vai miten kulttuurisista kohtaamisista kirjoitetaan?
Tietokirjailijat Olli Löytty ja Husein Muhammed, puheenjohtajana Eeva-Liisa Ryhänen

Villa Kivi keskiviikkona 13.4. klo 18–19.30
Linnunlauluntie 7, Helsinki

Kuva: Heini Lehväslaiho

Olli Löytty voitti esseellään Historian pyöröovi Suomalainen essee 2010 -kilpailun. Teksti julkaistaan syksyllä esseekokoelmassa Kulttuurin sekakäyttäjät. Hänen aiempi teoksensa Maltillinen hutu pohtii, mitkä kohtaavat, kun kulttuurit kohtaavat, ja mitä kulttuurilla edes tarkoitetaan. Löytty käsittelee kirjassaan mm. länsimaalaisten yksipuolista Afrikka-kuvaa, Suomen kotoutumispolitiikkaa, valkoisia afrikkalaisia ja mustia itäsaksalaisia. Husein Muhammedin esikoistietokirja Yhtä erilaiset – islam ja suomalainen kulttuuri kertoo, millaista on islamilaisia perinteitä noudatteleva arkielämä Suomessa. Kirja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin sekä havaintoihin Suomessa käydystä keskustelusta maahanmuutosta ja islamista. Hän selvittää, kuinka kouluopetus olisi järjestettävä ja onko sharia-laki sovellettavissa suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Vapaa pääsy, tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Järj. Lukukeskus, Suomen tietokirjailijat ry ja Kivi-talo Säätiö.

Lisätietoja:
www.suomentietokirjailijat.fi
www.lukukeskus.fi
www.villakivi.com

Andraklassisterna delas upp i grupper och får olika uppgifter. “Att skriva för hand är också skönt på sitt sätt”, säger Kjell medan han delar ut kuvert.

Eleverna ska skriva dikter. Gruppnamnen ger dem vägledning. Boktjuvarna får ta sitt material från böcker som finns i biblioteket, Narcissisterna ser själva i spegeln, Porträttörerna målar varandra i ord. Surrealisterna är friast.

“Att författa är en process och ett resultat. Man måste stå ut med att vara ensam, att bara sitta och titta ut genom fönstret. Det är tillåtet att använda allt material som finns runt omkring. Alla författare lånar.”

En ung man frågar vad det är som är roligast med att vara författare. “Det är att få leka, fast man är vuxen. Att skriva är lite som att bygga med klossar. Orden är mina klossar. I författarskapet kan jag kombinera barndomens lek med vuxenlivets frihet”, säger Kjell.

I takt med att grupperna blir färdiga med sina uppgifter knattrar Kjell ner dikterna med sin maskin. Ungdomarna kommer fram och läser sina alster högt. “Inte var det så svårt”, säger de och ser lite förvånade ut.

Kjell säger att fast han trivs ensam i sitt eget sällskap, så är det också roligt att se livs levande ungdomar och barn. “Man märker att skrivandet är både abstrakt och konkret, tankar och handling. Det är en livsstil jag gärna förmedlar vidare.”
“Så är det roligt att se olika skolor i olika landsändar. Det är fritt fram för lärarna att stjäla mina idéer”, säger han glatt innan vi avslutar arbetspasset.

Länkar:
Boka en författare
Möt forfattaren -projektet
Ett lyckat författarbesök
Arvoden 2011

Alkukevään kirjailijailloissa Topelius- ja Lydecken -voittajat palaavat teoksiinsa. Mistä kirjojen ideat tulivat? Olisivatko ne yhä ajankohtaisia? Muuttaisivatko kirjailijat nyt teoksistaan jotain?

Tuula Kallioniemen Toivoton tapaus? sai Topelius-palkinnon vuonna 1978. Leena Laulajainen on saanut Arvid Lydecken -tunnustuksen teoksistaan Loikkeliinin matka lumen maahan (1986) ja Yksisarvinen ja sadepuu (1992). Ritva Toivolan Kummitusjuna sai Topeliuksen vuonna 2004.

Osoite: Kirjailijatalo Villa Kivi, Linnunlauluntie 7, Helsinki.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Tilaa Runo vieköön -opas Lukuviikko-hintaan 3 € (ovh 5 €) Lukukeskuksesta: seija.haapakumpu@lukukeskus.fi tai puh. (09) 7746 110. Hintaan lisätään postituskulut.

Runo vieköön -oppaassa käsitellään mm. runon puhujaa, runon tulkintaa, mittaa, rytmiä, intertekstuaalisuutta sekä runon kieltä. Lisäksi oppaassa on lyhyt katsaus kotimaisen runouden lähihistoriaan.

Kuva WSOY

Villa Kivi, Linnunlauluntie 7, Helsinki

Kirjallisuuskritiikit löytyvät yhä useammin myös verkosta, tai vain ja ainoastaan sieltä.  Millaista on olla sekä kirjailija että kriitikko? Miten kirjallisuuskritiikki on muuttunut vuosikymmenten aikana? Kuka lukee kirjallisuusblogeja?

Aiheista keskustelemassa kirjallisuuskriitikko Hannu Marttila, kirjailija–toimittaja Jani Saxell ja kirjailija–kriitikko Salla Simukka. Keskustelua vetää Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Anu Laitila.

Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 21.-27.3.2011. Teemana on tänä vuonna ”Kirjoita kirjasta”.

Hannu Marttila on ollut mm. kulttuuritoimittajana Uudessa Suomessa 1968-1974, Iltaset-lehdessä 1974-1975, Viikkosanomissa ja Ilta-Sanomissa 1975-1985 ja Helsingin Sanomissa 1985-2009. Hannu Marttilan kirjallisuusblogi Kirjallisuuskriitikko löytää arvosteltavaa

Valokuvaaja Susanna Saxell

Jani Saxell on julkaissut novelleja, romaaneja ja tietokirjan. Kirjailijanuransa ohessa avustanut yli viittäkymmentä lehteä, mm. Parnassoa, Voimaa, Kansan Uutisia, Kirkkoa ja Kaupunkia, Uusimaata, Yliopistoa ja Kiiltomatoa. Saxell on myös Kirjailija-lehden toimittaja.

Salla Simukka on julkaissut kahdeksan nuortenromaania ja lukuisia suomennoksia. Lisäksi hän kirjoittaa kirja-arvioita Helsingin Sanomiin, Hämeen Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen. Salla Simukka on ollut Lukufiiliksen toimitussihteerinä vuodesta 2009.  Simukan ja viiden kirjailijan yhteinen blogi Grafomania

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Järj. Lukukeskus ja Kivi-talo Säätiö

Olemme vastaanottaneet lähettämäsi lomakkeen.

Siirry takaisin etusivulle.

2. Mitä arvioon kirjoitetaan?
Arvostelussa voit ottaa esiin haluamiasi asioita, mitään määrättyä muotoa tai sisältövaatimuksia ei ole. Mieti kuitenkin, että arvio kertoisi jotain sellaiselle henkilölle, joka ei ole lukenut kirjaa. Älä silti paljasta liikaa. Arviosta olisi hyvä käydä ilmi, mitä itse pidit kirjasta.

3. Millainen arvion pitäisi olla muodoltaan?
Aloita arvostelu otsikolla ja laita sen jälkeen kirjan tiedot (Kirjailija: Teoksen nimi. Suom. Suomentajan nimi. Kustantamo vuosi, esimerkiksi näin: Brian Jacques: Mattimeo. Suom. Mika Kivimäki. Otava 1999).

Loppuun tähdet (1-5), jotka annat kirjalle, ja oma nimi sekä koulu. Sopiva arvion mitta on noin 1500-2000 merkkiä, välilyönnit mukaan lukien.

Arvostelut lähetetään meilin liitetiedostona toimitussihteerin sähköpostiosoitteeseen viimeistään sovittuna päivänä.

Tässä esimerkki arvostelun muodosta:

Toivottomuudesta toivoon
Åsa Anderberg Strollo: Minna. Suom. Sirkka-Liisa Sjöblom. Karisto 2009.

Tähdet: 4

4. Mitä arviolle tapahtuu sen jälkeen, kun se on lähetetty toimitussihteerille?
Lehdellä on oikeus tarvittaessa lyhentää tai muuten muokata arviota. Arvio julkaistaan sovitussa lehdessä ja LUKUfiiliksen nettisivuilla arvion kirjoittajan nimellä. Arviosta maksetaan pieni palkkio. Jos kirjoittaja ei toimita palkkionmaksuun tarvittavia tietoja, hänelle lähetetään palkkioksi kirja.

Tämä artikkeli on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi:

Salasana:

- Den riksomfattande Läsveckan hålls i år 23-29.4.2012, samma vecka som vi firar Bokens och rosens dag.
- Läsveckan är en temavecka för läsning.  I år är temat facklitteratur.
- Sista inlämningsdatum för tävlingen ”Vinn ett besök med en fackboksförfattare” är  29 februari.
- I mars publicerar Läscentrum tips för skolorna och en förteckning över de fackboksförslag som inkommit i tävlingen.
- Tipsen till skolorna består av uppgifter om facklitteratur i fem kategorier: för årskurserna 1-2, 3-4, 5-6, för högstadier samt gymnasier och yrkesskolor.

Läsveckan är ett utmärkt tillfälle att bjuda en författare eller översättare på besök. Man kan boka dem via Läscentrum. Senare på våren publicerar Läscentrum sin nya databas över författare. Där hittar man författare och översättare som gör biblioteks- och skolbesök.

Ett besök av en fackboksförfattare kan vara till nytta och hjälp också för andra än modersmålslärare. På lektionerna i huslig ekonomi kan man behandla kokböcker och i biologin kan man tala om fälthandböcker. Varje område har sina egna böcker!

Länkar:
Bjud en författare på skolbesök under Läsveckan.
Beställ en (tvåspråkig) Läsveckan-plansch: lukukeskus@lukukeskus.fi
Man behöver bara betala postkostnaderna.

Pris:
2,00 euroa / 1 st.
10,00 euro / 1 knippe = ett urval med sex kort
>fem knippen à 8,00 euro / knippe

Postkostnader:
1-5 st. / 1,00 euro
6-13 st. / 1,50 euro
14-36 st. / 2,00 euro
> 37 st. enligt postens tariff

• Diktkort 1: Kari Aronpuro, Kirjaimet tulevat, 1986
  Ljusrelief Marra Lampi, Vedenalainen tahti, 1994
  
• Diktkort 2: Tua Forsström, Sånger, 2006
  Bild Sauli Iso-Lähteenmäki, Den stora namnlösa, 2001
  
• Diktkort 3: Mirkka Rekola, Taivas päivystää, 1996
  Bild Carita Berg, Siivillä, 2007
  
• Diktkort 4: Pentti Saaritsa, Elävän mieli, 1999
  Bild Elina Ruohonen, bitmap-baby, 2007
  
• Diktkort 5: Helena Sinervo, Oodeja korvalle, 2003
  Bild Johanna Koistinen, Muisto I, 2004
  
• Diktkort 6: Sirkka Turkka, Nousevan auringon talo, 1997
  Bilddetalj Pälvi Hanni, Merten taa, 2006
  

Tyngdpunkten ligger på inhemska böcker och författare, men vi skriver också om de mest populära översättningarna. Här finns också artiklar om barnteater, filmer, skolan och olika hobbyn.

Vinski kommer ut fyra gånger i året. År 2011 kommer numren ut den 9.3, 2.5, 6.10 och den 30.11. Chefredaktör för Vinski är författaren Tittamari Marttinen och redaktionssekreterare är Anna Kortesalmi.

Förlaget Stellatum oy står för utgivningen.

Vinski är medlem i Kultti ry – en organisation för kultur-, vetenskaps- och opinionstidningar.

Var kan man ordna författarbesök?
Ett författarbesök väcker en läsares slumrande nyfikenhet och kan ge nya infallsvinklar på litteratur och läsning. Man kan ordna författarbesök på tillfällen som:
- lektioner i modersmål och litteratur
- skrivarkurser
- sagotimmar på daghem och bibliotek
- kulturjippon
- sammankomster på företag och i föreningar
- föreläsningar, jubileer och fester

Vem ska man bjuda?
Läscentrum ordnar mest uppträdanden med skönlitterära författare. Lågstadierna anlitar oftast barn- och ungdomsförfattare. Högstadier och gymnasier tar gärna emot författare som skriver för både unga och vuxna läsare. Det finns många författare som skriver för flera åldersgrupper.

Läscentrum är med om att ordna författarbesök på svenska och finska, vid behov också på engelska. När man ordnar möten, kan man överväga att bjuda andra yrkesgrupper som arbetar med böcker och litteratur:
- barnboksillustratörer
- översättare. De är insatta i språk, men också i olika kulturer
- fackboksförfattare. De kan tala om sitt specialområde
- litteraturkritiker kan berätta om hur man skriver recensioner

Författare som fått mycket publicitet är de som är mest efterfrågade. Tyvärr kan de ta emot bara en del av inbjudningarna.

Hur ordnar man ett besök?
Fundera i förväg på innehållet och en hurdan författare ni vill ha på ert uppträdande. Det är bra att vara ute i god tid med sin inbjudan. Hurdan budget har ni? Kontakta Läscentrum.

Läscentrum:
- Kan komma med förslag på gäster. Vi vet ofta vilka författare som gärna kommer och vilka som är svåra att få att ställa upp.
- förhandlar om tidpunkten för besöket och kostnader. Vi skriver kontrakt.
- skickar ett faktapaket om författaren till arrangören.
- betalar arvodet och reseersättning till författaren genast efter uppträdandet.
- fakturerar arrangören för besöket (+ serviceavgift) med en räkning.

När en skola ordnar författarbesök ger Läscentrum författarens kontaktuppgifter till en lärare eller rektorn i skolan. Han eller hon kan kontakta författaren före besöket om man har särskilda önskemål om besökets innehåll och utformning. Läscentrum försäkrar sig om att författaren vet tidpunkt och plats för uppträdandet, och hur han kommer dit.

Läraren är med under uppträdandet, om man inte kommit överens om annat tidigare.

Svenskspråkiga skolor har möjlighet att utnyttja det fondfinansierade projektet Möt författaren för sina författarbesök om man anlitar Läscentrum. En skola kan få 1-3 uppträdanden av en finlandssvensk författare under en skoldag för 100 euro.

Hur förbereder man författarbesök?
När man ordnar författarbesök i skolor lönar det sig att förbereda eleverna. Man kan, förutom bakgrundsmaterialet som kommer från Läscentrum, bekanta sig med författarens produktion och läsa delar av den. Eleverna kan också funder på frågor i förväg. Det är bra om läraren kan förbereda bibliotekarien på orten, så att biblioteket kan se till att författarens böcker finns tillgängliga.

Det är bra om författaren i förväg vet om han ska uppträda för en festsal med stor publik eller en klass med välförberedda elever. Det är lättare att samverka med en mindre grupp, men många författare kan ta också en stor publik.

Författaren kan delta i undervisningen. Han kan berätta hur en författare arbetar, hur skrivprocessen ser ut och om sina egna böckers tillkomst. Men han kan också ge egna uppgifter till eleverna. Många författare har dragit skrivarkurser.

Om det är fråga om en större publik tillställning är det bra om arrangören kontaktar lokaltidningen i god tid, så kan de ge publicitet åt tillställningen.

Vad gör man efteråt?
Efter besöket fakturerar Läscentrum arrangören på arvode, resekostnaderna, ev. dagpeng och övernattningskostnader, samt serviceavgift (Obs! Gäller inte för dem som utnyttjar Möt författaren)

Läscentrum tar gärna emot respons från författarbesöken och uppgifter om tillfällets synlighet.

I. Läscentrums serviceavgift
II. Skolbesök
III. Biblioteksbesök, kulturföreningar och andra motsvarande institutioner
IV. Skrivarkurser
V. Juryarvode för prisutnämningar och skrivartävlingar

I.Läscentrums serviceavgifter
ett uppträdande 50 euro
ett heldagsbesök 60 euro
ett tvådagarsbesök 70 euro
ett tredagarsbesök 80 euro
ett fyradagarsbesök 90 euro

Serviceavgiften täcker att Läscentrum söker upp en lämplig gäst, gör upp kontrakten med författaren och arrangören samt betalar författarens socialskyddsavgift (år 2012 2,12% av arvodet). Läscentrum ger bakgrundsuppgifter om författaren till beställaren.
Läscentrum fakturerar arrangören med en enda räkning.

Om besöket annulleras av skäl som inte beror på författaren senare än två veckor före besöket, får författaren hälften av arvodet man kommit överens om. Arrangören faktureras på kostnader man redan betalat, t.ex. resebiljetter, samt serviceavgiften.

Vid force majeur (t.ex. sjukdom) strävar Läscentrum till att ordna besöket vid en annan tidpunkt eller med en annan författare.

I SKOLOR ELLER SKOLOR OCH BIBLIOTEK I SAMARBETE
UPPTRÄDANDEN I GRUPPER MED HÖGST 50 PERSONER

(Arvodena gäller för författarna. Skolornas författarbesök subventioneras med projektmedel)

1 uppträdande 220 e
2 uppträdanden 330 e
3 uppträdanden 440 e (s.k. heldag)
2 dagar 680 e
3 dagar 935 e
4 dagar 1 055 e
5 dagar 1 155 e

2. UPPTRÄDANDEN I AUDITORIUM (mer än 50 personer)

1 uppträdande 330 e
2 uppträdanden 490 e
3 uppträdanden 660 e
2 dagar 980e
3 dagar 1 310 e

Ett uppträdande inklusive diskussion räcker högst två timmar.

3. KOMBINATIONER (små och stora grupper)

2 uppträdanden, liten och stor grupp, 440 euro
3 uppträdanden, små och stora grupper, 550 euro
2 dagar 830 e
3 dagar 1 120 e

Exempel:
1 uppträdande i auditorium 330 e och 1 uppträdande i klass/ grupp 110 e, tillsammans 440 e
1 uppträdande i auditorium 330 e och 2 uppträdanden i klasser 220 e, tillsammans 550 e (s.k. heldag)

II BIBLIOTEKSBESÖK, KULTURFÖRENINGAR o. dyl.

I uppträdande 220 e

Om det är fråga om ett kort uppträdande, t.ex. en diktuppläsning eller ett inlägg i en paneldebatt är arvodet 110 euro.

III SKRIVARKURSER

första kursdagen 440 e
andra kursdagen 345 e
tredje kursdagen 270 e
Föreläsningar som hör till undervisningen à 115 e

IV UPPTRÄDANDEN SOM FÖRUTSÄTTER SPECIALFÖRBEREDELSE

Ett speciallt tema, sakkunnigseminarium, min. 260 e.

Om besöket ordnas under veckoslut eller under sommarsemestertider förhandlar man enskilt om arvodet.
Om resan tar oskäligt lång tid i förhållande till ett kort uppträdande kan man komma överens om ett tillfälligt högre arvode.
Författaren kan också ha ett eget kostnadsförslag.
Resor ersätts enligt de faktiska kostnaderna.
Reseersättningarna gäller vanligen tåg eller buss. Flyg- och taxiresor eller resor med egen bil bör man komma överens om i förväg.
Dagpeng betalas om författaren reser utanför sin hemkommun. Om restiden överskrider 10 timmar är dagpengen 36 euro. Om resan tar längre tid än sex timmar är dagpengen 16 euro.
För övernattningar debiteras enligt hotellets taxa.
Resekostnader kan omfatta taxiresor mellan skolor, mellan ankomstplatsen och hotellet eller skolan ifall arrangören inte ställer upp med skjuts i egen bil.

V ARVODEN FÖR JURYARBETEN
Skrivartävlingar
Antalet deltagare Antal sidor honorar
1-10 högst 100 180 e
11-25 högst 250 315 e
26-50 högst 500 590 e
51- obegränsat enligt överenskommelse

Planering och regler 105 e
Möten (ett möte ingår i honoraren) à 75 e
Extra sidor (se tabell ovan) à 40 e
Skriftligt utlåtande till tävlingsdeltagarna à 60 e

ANNULERINGSSKYDD
Om tävlingen inte blir av, av orsaker jurymedlemmarna inte kunnat påverka, efter att ett avtal ingåtts skriftligt, ersätt dessa med 150 e.

RESEERSÄTTNINGAR
Resor, övernattningar och dagpeng ersätts enligt statens resekostnadsersättningar.

VI ARVODEN FÖR UTLÅTANDEN TILL AMATÖRSKRIVARE

Dikter, aforismer
1–15 st, 55–75 e
16–50 st, 80–115 e
51–samling, 120–190

Prosa, skådespel
1–50 s., 55–120 e
51–100 s., 120–180 e
101 s.– 185 + 0,70 e/ s.

Facktexter
Ersättningarna följer ovanstående tabell. Kostnader för sakkunnigutlåtanden om innehållet görs enligt överenskommelse.

Svåra texter
Utlåtanden om texter som är särskilt svåra att läsa eller bedöma kan ersättas extra

Kostnadsersättning
Post- och telefonkostnader ersätts skilt enligt räkning av jurymedlemmen eller den sakkunniga.

Bjud in en författare till skolan eller biblioteket på Favoritboksdagen! Se instruktioner under länken Författarbesök.

Läscentrum publicerar material i anledning av Favoritboksdagen:
-Favoritboksdagen
-De ungas litteraturtidskrift Lukufiilis publiceras den 23.9.2011
-Barnens litteraturtidskrift Vinski publiceras den 6.10.2011

Runokorttien hinnat:
2,00 euroa / 1 kpl
10,00 euroa / 1 nippu = kuuden kortin lajitelma
yli viisi nippua à 8,00 euroa / nippu

Lähetyskulut: hintoihin lisätään lähetyskulut
1-5 kpl / 1,00 euroa
6-13 kpl / 1,50 euroa
14-36 kpl / 2,00 euroa
yli 37 kpl postituskulujen mukaan.

• Runokortti 1: Kari Aronpuro, Kirjaimet tulevat, 1986
  Valoreliefi Marra Lampi, Vedenalainen tahti, 1994
  
• Runokortti 2: Tua Forsström, Sånger, 2006
  Bild Sauli Iso-Lähteenmäki, Den stora namnlösa, 2001
  
• Runokortti 3: Mirkka Rekola, Taivas päivystää, 1996
  Kuva Carita Berg, Siivillä, 2007
  
• Runokortti 4: Pentti Saaritsa, Elävän mieli, 1999
  Kuva Elina Ruohonen, bitmap-baby, 2007
  
• Runokortti 5: Helena Sinervo, Oodeja korvalle, 2003
  Kuva Johanna Koistinen, Muisto I, 2004
  
• Runokortti 6: Sirkka Turkka, Nousevan auringon talo, 1997
  Kuvadetalji Pälvi Hanni, Merten taa, 2006
  

Redaktionen består av chefredaktören och författaren Vilja-Tuulia Huotarinen och redaktionssekretarare är författaren och översättaren Salla Simukka.

Varje nummer har ungefär 20 bokrecensioner. En tredjedel av dem behandlar ungdomsböcker, resten annan skönlitteratur och fackböcker. Det finns också artiklar om olika litterära fenomen, läsning och författare i Lukufiilis.

Lukufiilis kommer ut fyra gånger i året. År 2011 kommer numren ut den 11.3, 6.5, 23.9 och 25.11. Förlaget Stellatum oy står för utgivningen. Lukufiilis är medlem i Kultti ry – en organisation för kultur-, vetenskaps- och opinionstidningar.

Berätta för Läscentrum vad du har för författarönskemål – vi söker upp en lämplig författare för det tillfället. Man kan bjuda in en skådespelsförfattare, en översättare, kritiker eller faktaboksförfattare.

Läscentrum kommer överens om tidpunkten, arvodet, resesättet och andra detaljer med författaren. Läscentrum fakturerar beställaren efter besöket.

Här kan du beställa en författare
Läs instruktioner för författarbesök
Arvoden
Respons

Författarhuset Villa Kivi

Läscentrum främjar läsning och litteratur. Vi ordnar författarbesök och läskampanjer, samt publicerar tre tidskrifter: Vinski, Lukufiilis och Lysmasken.

Vinski riktar sig till barn och Lukufiilis till unga läsare. Kiiltomato.net – Lysmasken är ett tvåspråkigt recensionsforum på webben.

Läscentrum betjänar i första hand undervisnings- och bibliotekssektorn, som i sitt dagliga värv möter olika slags läsare i olika åldrar. Läskampanjerna riktar sig oftast till barn och ungdomar. Den första kontakten med böcker sker i tidig barndom. Vuxna kan bidra till att läsning bli ett livslångt stöd för allt fler barns och ungas utveckling, en hållbar livsstil.

Läscentrum har tio medlemsföreningar: Finland Svenska Författareförening, Finlands kritikerförbund, Finlands biblioteksförening, Finlands översättar- och tolkförbund, Finlands Dramatikerförbund, Finlands Facklitterära Författare, Kansanvalistusseura, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Nuorisokirjailijat och Äidinkielen opettajain liitto.

Läscentrums författarbesök omfattar hela landet, också bibliotek och skolor på mindre orter. Besöken är ett bra tillfälle för medier att få träffa och intervjua författare. Läscentrum är en kontaktlänk mellan författare, organisationer och medier. Vi förmedlar gärna uppgifter för intervjuer.

Läsveckan som årligen firas på bibliotek och i skolor kan vara en anledning till att man vill lyfta fram läsning på tidningens kultursidor.
Läscentrums representanter står gärna till tjänst och svarar på frågor om läsning och litteratur.

De tre litterära tidskrifterna som ges ut av Läscentrum arbetar för mångstämmighet inom litteraturbevakningen. Om du är intresserad av att medverka, ska du ta kontakt med tidningarnas redaktionssekreterare.

Du hittar mera information under fliken Aktuellt.

Verksamhetsledare Anu Laitila har hand om kontakter till medier
tfn (09) 7746 1133, GSM 040 5647194
anu.laitila(at)lukukeskus.fi

“Sivu-uudistuksessa erityisen tärkeää on tavoittaa laajempi kävijäkunta sekä luoda sisältöjä, jotka houkuttavat vierailemaan sivuilla säännöllisesti. Olemme valtakunnallinen järjestö, ja paras tapa toteuttaa sitä on toimia verkossa tehokkaasti”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Anu Laitila sanoo.

Jatkossa kaikki nuorten kirjallisuuslehti Lukufiiliksen kirja-arviot julkaistaan paperilehden lisäksi myös verkossa. Lukukeskus on julkaissut verkossa jo kymmenen vuoden ajan aikuiskriitikoiden kritiikkejä Kiiltomato.net -sivuilla. Nyt nuorten kirjoittamat kirja-arviot muodostavat “mini-Kiiltomadon” Lukukeskuksen sivujen sisällä. Kritiikit päivittyvät sivuille aina Lukufiiliksen ilmestyttyä eli neljä kertaa vuodessa. Lukufiiliksen lisäksi myös lastenkirjallisuuslehti Vinski saa uusilla sivuilla aiempaa näkyvämmän roolin.

Suomalaisia runoilijoita esittelevä Kaskas-runoilijagalleria siirtyi Kiiltomato.net -sivujen osaksi.

Lukukeskuksen uudet sivut kannustavat myös jakamaan kokemuksia kirjailijavierailuista. Sivujen Kirjailijavierailut-osiossa opettaja tai oppilaat voivat julkaista viestinsä. Kommentissa saa jakaa tapahtumien järjestämisvinkkejä, lähettää terveiset kirjailijalle tai suositella kirjailijaa. Palautetta vierailuista voi edelleen lähettää myös suoraan toimistolle.

Lukukeskus ja sen julkaisemat lehdet ovat nyt mukana myös sosiaalisessa mediassa. Voit nyt liittyä Lukukeskuksen, Vinskin, Lukufiiliksen tai Kiiltomadon faniksi Facebookissa. Facebook-sivujen kautta saat helposti tietoa myös Lukukeskuksen järjestämistä tapahtumista ja kampanjoista.

Ulkoasu-uudistuksen lisäksi paljon on tapahtunut konepellin alla. Sivut on siirretty uuteen WordPress-julkaisujärjestelmään. Janne Räikkösen Light Movement teki hyvää työtä uusien sivujen rakentamisessa. Light Movement vastasi myös sivujen visuaalisesta suunnittelusta. Sivujen kehittämisestä vastasi Lukukeskuksen hallituksen jäsen, toimittaja Elina Lappalainen.

Verkkosivutyö jatkuu ja otamme mielellämme vastaan palautetta! Kuluvan vuoden aikana kehitetään erityisesti kirjailijavierailuita ja niihin liittyen myös verkkosivujen sisältöjä parannetaan.

Toimitussihteerin tehtävään tuli peräti 40 hakemusta. Valintaperusteina oli kokemus lehdenteosta, toimittajan ote, konkreettisia ideoita ja näkemyksiä Vinskistä sekä innostus lastenkirjallisuuteen.

Vinskin päätoimittajana jatkaa kirjailija Tittamari Marttinen. Vinskin toimituskuntaan kuuluvat lisäksi tutkija, kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen, sanataideohjaaja Maami Heikkinen, luokanopettaja Minna Katajamäki, kirjaston lasten- ja nuortenvastaava Marita Nuto, luokanopettaja, Netlibris-koordinaattori Henna Ylihärsilä sekä Stellatumin edustajina kustantaja Jukka Ihanus ja markkinointipäällikkö Anne Paavilainen. Vinskiä taittaa Iiris Vilkko.

Vinski on lasten ja varhaisnuorten kirjallisuuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vinskissä painotetaan kotimaista kirjallisuutta, mutta tutustutaan myös parhaisiin käännöskirjoihin. Suuren osan kirja-arvioista kirjoittavat lapset itse.

Annu Kekäläinen puolestaan puhuu dokumenttikirjastaan Leiri (WSOY). Se keskittyy Kakuman pakolaisleirillä Keniassa asuviin lainsuojattomiin.
Adnan Mroueh kertoo omakohtaisista kokemuksistaan paperittomana Suomessa.

Tilaisuudessa myydään esiintyjien kirjoja. Tapahtuman järjestävät Suomen PEN:n Naiskirjailijakomitea, Kivi-talo Säätiö ja Lukukeskus.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Osoite: Kirjailijatalo Villa Kivi, Linnunlauluntie 7, Helsinki

Vinski is aimed at child and Lukufiilis at adolescent readers, whereas Kiiltomato.net is a bilingual online magazine dedicated to book reviews.

The Finnish Reading Centre serves especially teaching and library professionals who daily meet different kinds of readers from various age groups. The literary campaigns, on the other hand, are usually aimed at children and young people.

The relationship with literature is formed in early childhood and adults can influence reading becoming a lifelong, development enhancing habit for an increasing number of children and young people.

The Finnish Reading Centre comprises ten literary member organisations: Society of Swedish Authors in Finland (FSF), KVS Foundation, The Finnish Critics’ Association, The Union of Finnish Writers, Finnish Library Association, The Finnish Association of Translators and Interpreters, The Association of Finnish Writers for Children and Youth, The Finnish Dramatists’ Union, The Finnish Association of Non-fiction Writers and Federation for Finnish Mother Tongue Teachers.

For further information please contact:
Executive Director Anu Laitila
tel. +358 9 7746 1133
email: anu.laitila@lukukeskus.fi

Lukuviikon juliste

Tänä keväänä Lukuviikon teema on Kirjoita kirjasta. Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään kouluissa ja kirjastoissa 21.3.–27.3.2011.

Kuinka kirja-arvostelu kirjoitetaan? Millainen teksti on kirjallisuusessee? Mitä tapahtuu, jos sijoitat tunnettuja henkilöitä omaan kertomukseesi? Lukuviikko opastaa myös fanifiktion maailmaan.

Lukuviikon julisteet ovat tilattavissa postituskulujen hinnalla: lukukeskus(at)lukukeskus.fi

Lukukeskuksen kouluja ja kirjastoja varten suunnittelemat Lukuviikon vihjemateriaalit voi tulostaa linkistä ilmaiseksi.

Nuorten kirjallisuuslehti Lukufiilis ilmestyy 11.3.2011 ja lasten kirjallisuuslehti Vinski 9.3.2011. Lehtiä voi tilata edullisena nipputilauksena.

Lukuviikko on hyvä aika kutsua kirjailija kouluvierailulle kertomaan työstään ja tuotannostaan. Tilaa kirjailijavieras Lukukeskuksen kautta!

Tiedustelut: Lukukeskus, (09) 7746110, anu.laitila(at)lukukeskus.fi

Vinskissä painotetaan kotimaisia kirjoja ja kirjailijoita, ja sen sivuilla tutustutaan myös parhaisiin käännöskirjoihin. Kirjojen lisäksi esitellään lastennäytelmiä ja -elokuvia sekä kurkistetaan koulumaailmaan ja opitaan uutta harrastuksista.

Vinski ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2012 numerot ilmestyvät 21.2., 18.4., 4.10. ja 4.12. Vinskin kustantaja on Stellatum Oy. Vinski on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Tilaa Vinski!

Seuraa Vinskiä Facebookissa!

Kuva Kari Hautala

Toimitussihteeri ja vastaava toimittaja Tuutikki Tolonen
tuutikki.tolonen(at)gmail.com

Tuutikki Tolonen (s. 1975) on aloittanut Vinskin toimitussihteerinä vuonna 2011.  Vinskin toimittamisen lisäksi hän kirjoittaa lastenkirjoja sekä opettaa sanataidetta lapsille ja nuorille mm. Annantalon taidekeskuksessa Helsingissä. Vuonna 2001 hänelle myönnettiin lastenkulttuurin valtionpalkinto sanataidekasvatustyöstä.

Kuva Kari Hautala

Päätoimittaja Reetta Niemelä
Niemelä on aloittanut Vinskin päätoimittajana vuonna 2011. Hän kirjoittaa lasten tietokirjoja, runoja sekä lastenlaulujen sanoituksia. Niemelä on toiminut koulukirjailijana turkulaisessa koulussa vuodesta 2003 lähtien. Hän on myös ollut perustamassa lasten ja nuorten sarjakirjallisuuden Anni Polva- palkintoa Turkuun. Vapaa-ajalla hän viihtyy hevosten ja mehiläisten seurassa.






Vinskin toimituskunta
Päätoimittaja, kirjailija Reetta Niemelä
Toimitussihteeri ja vastaava toimittaja Tuutikki Tolonen
Kustantaja Jukka Ihanus
Tutkija, tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen
Sanataideohjaaja Maarit Heikkinen
Luokanopettaja, oppikirjailija Minna Katajamäki
Kirjaston lasten ja nuorten vastaava, erikoiskirjastovirkailija Marita Nuto
Luokanopettaja, oppikirjailija, Netlibris-koordinaattori Henna Ylihärsilä

Vinskin taittaa Mari Luukkonen.

Ilmoitusmarkkinointi
Anne Paavilainen, Stellatum
puh. 0400 435 636
anne.paavilainen(at)stellatum.fi
Katso Mediakortti

Jokaisessa lehdessä arvioidaan noin 20 kirjaa, joista kolmannes on nuortenkirjoja, muut yleistä kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja. Lehti kertoo myös kirjallisuuden ilmiöistä, lukemisesta ja kirjailijoista.

Lukufiilis ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2012 numerot ilmestyvät 23.2., 19.4., 27.9. ja 29.11. Lukufiiliksen kustantaja on Stellatum Oy. Lehteä julkaisee Lukukeskus. Lukufiilis on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.

Tilaa Lukufiilis!
Seuraa Lukufiilistä Facebookissa!

Toimitussihteeri Salla Simukka
salla.simukka(at)gmail.com
puh. 040 833 9087
Salla Simukka (s.1981) on tamperelainen nuortenkirjailija ja suomentaja. Simukka kirjoittaa lisäksi kirja-arvioita Helsingin Sanomiin, Hämeen Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen. Hän on myös mukana käsikirjoittamassa TV2:n Uusi päivä -sarjaa. Simukka on kirjoittanut kahdeksan nuortenromaania. Lukufiilistä hän on tehnyt vuodesta 2009 alkaen.
Lisätietoa: Simukan ja viiden kirjailijan yhteinen Grafomania-blogi ja Salla Simukan kotisivut.

Kuva: Jyrki Nisonen

Päätoimittaja Vilja-Tuulia Huotarinen
Vilja-Tuulia Huotariselta (s. 1977) on ilmestynyt runoja ja nuortenromaaneja. Huotarinen on palkittu Nuori Manner-, Tiina- sekä Kalevi Jäntin palkinnoilla. Hän opettaa mm. Tampereen Viita-akatemiassa ja Turun yliopistossa sekä koordinoi Nuoren Voiman Liiton virtuaalisen kirjoittajakoulutuksen, Sulkasadon, kursseja. Luottamustehtävissä hän toimii mm. Suomen PEN:n Naiskirjailijakomitean puheenjohtajana.

Lukufiiliksen toimituskunta:
Päätoimittaja Vilja-Tuulia Huotarinen
Toimitussihteeri ja vastaava toimittaja Salla Simukka
Kustantaja Jukka Ihanus, Stellatum
Kriitikko Maija Jelkänen
Äidinkielenopettaja Tiina Kokkoniemi
Lukiolainen Laura Kurki
Lukiolainen Ronni Läpinen
Lukiolainen Tuure-Eerik Niemi
Opiskelija Maija Norvasto
Lukiolainen Isla Parkkola
Lukiolainen Saana Annala
Kriitikko Marika Riikonen
Kirjavinkkari, kirjastonhoitaja Reetta Saine

Lukufiiliksen taittaa Heikki Sallinen / Logopolis.

Ilmoitusmarkkinointi
Anne Paavilainen, Stellatum
puh. 0400 435 636
anne.paavilainen(at)stellatum.fi
Katso mediakortti

Voit lukea vinkkejä kirja-arvion kirjoittamiseen Lukuviikon vihjemateriaaleista täältä.

Kirjoita tekstin loppuun nimesi, ikäsi ja koulusi. Kerrothan myös arvioimasi kirjan tiedot, eli kirjailijan ja kirjan nimen. Jos kyse on käännöskirjasta, muista mainita suomentajan nimi.

Osallistuneiden kesken arvotaan kirjapalkkioita!

Muistathan hyvät tavat! Poistamme epäasialliset kirjoitukset ja kopioidut tekstit. Julkaisemme kirja-arvioita noin kerran vuorokaudessa arkipäivisin.

Siirry Vinskin sivulle

Minne kirjailijavieraan voi kutsua?
Kirjailija ja lukijan kohtaaminen herättää kiinnostuksen kirjoihin ja antaa tuoreen näkökulman kirjallisuuteen ja lukemiseen. Kirjailijan voi kutsua vieraaksi vaikkapa:
- päiväkodin tai kirjaston satutunnille
- koulun äidinkielen ja kirjallisuuden tunnille
- sanataiteen opetusryhmään
- kulttuuritapahtuman esiintyjäksi

Kenet kutsuttaisi?
Lukukeskuksen kautta vieraaksi tilataan kaikkein eniten suomenkielisiä kaunokirjailijoita. Alakouluissa kiertävät erityisesti lasten- ja nuortenkirjailijat, yläkouluissa ja lukioissa nuorille ja aikuisille kirjoittavat. Joillakin kirjailijoilla saattaa olla tuotantoa sekä lapsille että nuorille, monilla myös aikuisille.

Myös ruotsinkieliset kirjailijat tekevät Lukukeskuksen kautta paljon vierailuja. Palvelemme tilaajia tarvittaessa myös ruotsiksi ja englanniksi. Vierasmahdollisuuksia harkitessa kannattaa muistaa myös muut kirjallisuuden ammattilaiset:
- lastenkirjojen kuvittajat
- kaunokirjallisuuden suomentajat, jotka ovat usein paitsi kielen, myös kyseisen kulttuurin asiantuntijoita
- tietokirjailijat voivat luennoida alastaan tai esiintyä asiantuntijaroolissa
- kirjallisuuskriitikot voivat opettaa kritiikin kirjoittamista

Paljon julkisuutta saaneita kirjailijoita kysytään kaikkein eniten. Valitettavasti he voivat ottaa vastaan vain osan vierailukutsuista.

Miten vierailu järjestetään?
Mieti etukäteen tilaisuuden sisältö ja minkä tyyppistä kirjailijaa esiintyjäksi toivotaan. Esiintyjä on hyvä varata ajoissa, sillä kirjailijat saattavat olla ajoittain hyvinkin kiireisiä. Varmista vierailun budjetti. Ota yhteyttä Lukukeskukseen.

Lukukeskus:
- Vinkkaa ketkä olisivat tilaisuuteen sopivia esiintyjiä ja kuinka todennäköisesti heidät voi saada vieraaksi.
- Neuvottelee kirjailijan ja järjestäjän kanssa vierailun ajankohdasta ja kustannuksista sekä
tekee sopimuksen kirjailijan ja järjestäjän kanssa.
- Lähettää ennen vierailua järjestäjälle taustamateriaalia.
- Maksaa palkkion ja matkakulut kirjailijalle välittömästi vierailun jälkeen.
- Laskuttaa järjestäjältä vierailun kustannukset sekä palvelumaksun yhdellä laskulla.

Kun kouluvieraasta on sovittu, järjestäjä saa kirjailijan yhteystiedot. Tilaisuuden vastuuhenkilö on vierailusta sopimisen jälkeen yhteydessä kirjailijaan. Hän varmistaa että kirjailija tietää, minne ja milloin hänen pitää tulla ja miten hän pääsee paikalle.

Tilaisuuden vastuuhenkilö / opettaja on läsnä kirjailijan esiintymisen ajan, ellei toisin ole sovittu
Vierailuiden järjestämisessä yhteistyö kannattaa, sillä se säästää kustannuksissa ja järjestelyvastuuta voi jakaa useamman koulun tai kunnan kesken. Muita yhteistyökumppaneita voivat olla kirjakaupat, yritykset, päiväkodit, kansalaisopiston kirjallisuuspiirit, kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimet.

Palkkiot on porrastettu siten, että mitä useammin kirjailija vierailunsa aikana esiintyy, sitä edullisempi yksi esiintyminen on. Jos kirjailija vierailee esimerkiksi 2–3 päivän aikana useammassa koulussa ja kirjastossa eri paikkakunnilla, yksittäisen vierailun kulut laskevat huomattavasti. Omien määrärahojen lisäksi vierailuihin voi hakea tukea esimerkiksi oman kunnan kulttuuritoimelta tai alueellisilta taidetoimikunnilta.

Miten valmistautua vierailuun?
Kouluissa vierailuun kannattaa valmistautua hyvin yhdessä oppilaiden kanssa. Taustamateriaalin lisäksi kannattaa tutustua kirjailijan tuotantoon, esimerkiksi lukemalla yksi tai useampia hänen kirjojaan. Kouluvierailusta kannattaa olla yhteydessä etukäteen paikalliseen kirjastoon, jotta he osaavat ennakoida kirjojen kasvavan kysynnän.

Kirjailijavierailut saattavat kiinnostaa paikallisia tiedotusvälineitä. Tilaisuudesta kannattaa tiedottaa hyvissä ajoin etenkin silloin, kun järjestetään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia.

Valmistautumiseen vaikuttaa se, tapaako kirjailija suuren salillisen oppilaita vai luokallisen ennalta valmistautuneita kuulijoita. Pienessä ryhmässä syntyy tiiviimpi vuorovaikutus kuin isolle joukolle esiintyessä. Useimmille kirjailijoille esiintyminen ja omasta työstä puhuminen isollekin ryhmälle on kuitenkin luonnollinen osa toimenkuvaa.

Kirjailijan kanssa voi sopia osallistumisesta opetukseen. Kirjailija voi paitsi kertoa kirjailijan työstä, kirjoittamisprosessista ja omista teoksistaan myös ohjata oppilaita kirjoittamisen maailmaan. Useat kirjailijat ovat myös kirjoittamisen kouluttajia.

Mitä vierailun jälkeen?
Lukukeskus laskuttaa vierailun jälkeen järjestäjältä palkkion, matkakulut, mahdollisen päivärahan ja majoituskulut sekä palvelumaksun.

Lukukeskus toivoo saavansa palautetta kirjailijavierailusta. Lukukeskus ottaa mielellään vastaan myös mm. lehtijuttuja ja muutakin tietoa siitä, miten vierailu on onnistunut ja näkynyt paikkakunnalla. Myös kirjailijat ovat näistä tiedoista kiinnostuneita.

I Lukukeskuksen palvelumaksu
II Vierailut kouluilla ja koulujen ja kirjastojen yhteistyössä
III Kirjastotilaisuudet, kulttuuriyhdistykset yms.
IV Kirjoittajakurssien ohjaustyö
V Erityistä valmistelua vaativa esiintyminen
VI Kirjoituskilpailujen raatipalkkioita
VII Harrastajakirjoittajien arvostelupalvelun palkkioita

I LUKUKESKUKSEN PALVELUMAKSU

• on yhdestä esiintymisestä 50 euroa
• koko päivän vierailusta 60 euroa
• kahden päivän vierailusta 70 euroa
• kolmen päivän vierailusta 80 euroa
• neljän päivän vierailusta 90 euroa

Palvelumaksu kattaa sopivan vieraan etsimisen, sopimuksen tekemisen kirjailijan sekä tilaajan kanssa, sosiaaliturvamaksun (vuonna 2012 2,12% palkkion suuruudesta) ja taustatietoa kirjailijasta. Lukukeskus laskuttaa vierailun kustannukset järjestäjältä yhdellä laskulla.

Mikäli esiintyminen peruuntuu kirjailijasta riippumattomasta syystä myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta, kirjailijalle korvataan puolet sovitusta palkkiosta. Tilaajalta laskutetaan myös jo syntyneet kustannukset mm. maksetut matkaliput ja palvelumaksu.

Mikäli esiintyminen peruuntuu force majeur -syistä (esim. kirjailijan sairastuminen), Lukukeskus pyrkii järjestämään vierailun toisena ajankohtana tai etsimään tilaisuuteen toisen esiintyjän.

II VIERAILUT KOULUILLA TAI KOULUJEN JA KIRJASTOJEN YHTEISTYÖSSÄ

1. ESIINTYMISET LUOKISSA / RYHMISSÄ (enintään 50 oppilasta)

1 esiintyminen 220 e
2 esiintymistä 330 e
3 esiintymistä 440 e (ns. koko päivä)
2 päivää 680 e
3 päivää 935 e
4 päivää 1 055 e
5 päivää 1 155 e

2. ESIINTYMINEN AUDITORIOSSA (yli 50 oppilasta)

1 esiintyminen 330 e
2 esiintymistä 490 e
3 esiintymistä 660 e
2 päivää 980 e
3 päivää 1 310 e

Yksi esiintyminen saa keskusteluineen kestää korkeintaan kaksi tuntia.

3. YHDISTELMÄT (isot ja pienet ryhmät)

2 esiintymistä, iso ja pieni ryhmä, 440 e
3 esiintymistä, isot ja pienet ryhmät, 550 e
2 päivää 830 e
3 päivää 1120 e
Esimerkkejä:
1 esiintyminen auditoriossa 330 e ja 1 esiintyminen luokassa/ ryhmässä 110 e, yhteensä 440 e
1 esiintyminen auditoriossa 330 e ja 2 esiintymistä luokissa 220 e, yhteensä 550 e (ns. koko päivä)

III KIRJASTOTILAISUUDET, KULTTUURIYHDISTYKSET yms.

1 esiintyminen 220 e

IV KIRJOITTAJAKURSSIEN OHJAUSTYÖ

1. kurssipäivä 440 e
2. kurssipäivä 345 e
3. kurssipäivä 270 e
Opetukseen sisältyvät luennot à 115 e

V ERITYISTÄ VALMISTELUA EDELLYTTÄVÄ ESIINTYMINEN

Tietty teema, asiantuntijaseminaarit, min. 260 e.

Mikäli vierailu toteutetaan viikonloppuna tai parhaana kesäloma-aikana, palkkioihin neuvotellaan korotusta tapauskohtaisesti. Mikäli yhteen esiintymisen kuluu aikaa esim. matkojen tähden huomattavan paljon, palkkioon neuvotellaan korotus tapauskohtaisesti. Kirjailija voi myös esittää oman palkkiopyyntönsä.

Matkakulut laskutetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Matkoista laskutetaan junan tai linja-auton käytön mukaan, ellei järjestäjän kanssa ole sovittu toisin. Oman auton ja lentokoneen käytöstä sovitaan ennen vierailua.

Päiväraha maksetaan, kun kirjailija vierailee oman kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Jos matka-aika ylittää 10 tuntia, päivärahan suuruus on 36 euroa. Jos matkaan kuluu yli kuusi tuntia, maksetaan osapäiväraha 16 euroa. Mikäli tarvitaan majoitus, se laskutetaan hotellin laskutuksen mukaisesti.

Matkakuluihin saattaa sisältyä paikallisia matkoja esim. koululta toiselle, asemalta esiintymispaikalle tai hotelliin. Näihin matkoihin saatetaan tarvita taksia, ellei järjestäjä huolehdi kuljetuksesta.

IV KIRJOITUSKILPAILUJEN RAATIPALKKIOITA

1. Kilpailutöiden arviointi
Kilpailun osanottajia 1–10, arvosteltavia tekstiliuskoja enintään 100: palkkio 180 e
Kilpailun osanottajia 11–25,  arvosteltavia tekstiliuskoja enintään 250: palkkio 315 e
Kilpailun osanottajia 26–50, arvosteltavia tekstiliuskoja enintään 500: palkkio 590 e
Kilpailun osanottajia 51–,  ei rajoitusta tekstiliuskoista, palkkio sopimuksen mukaan

2. Kilpailun suunnittelu, sääntöjen laadinta jne. 105 e
3. Raadin kokoukset (em. palkkioihin sisältyy yksi kokous) à 75 e
4. Ylimääräiset liuskat (ks. taulukko yllä) à 40 e
5. Kirjallinen lausunto kilpailijalle à 60 e

PERUUTUSTURVA
Raadin jäsenestä riippumattomasta syystä tapahtuvasta peruutuksesta, joka tehdään kirjallisen vahvistuksen jälkeen, maksetaan 150 e.

MATKAKORVAUKSET
Matkat, majoitus ja päivärahat korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti.

VI HARRASTAJAKIRJOITTAJIEN ARVOSTELUPALVELUN PALKKIOITA

Runot, aforismit
1–15 kpl, 55–75 e
16–50 kpl, 80–115 e
51–kokoelma, 120–190 e

Proosa, näytelmät
1–50 liuskaa, 55–120 e
51–100 liuskaa, 120–180 e
101– liuskaa, 185 e + 0,70 e/liuska

Asiatekstit
Liuskamääräiset korvaukset ovat samat kuin yllä. Sisältöön kohdistuvasta asiantuntija-arvostelusta maksetaan sopimuksen mukaan.

Vaikeat tekstit
Erittäin vaikeasti luettavasta ja/tai arvioitavasta tekstistä maksetaan kohtuullinen lisäkorvaus.

Kulujen korvaaminen
Arvostelutehtävään liittyvät postitus-, puhelin ym. kulut maksetaan arvostelijan esittämän laskun mukaan.

Kiiltomadon päätoimittaja on Karo Hämäläinen.
karo.hamalainen (at) gmail.com

Klikkaa tästä Kiiltomadon sivuille!

Voit ostaa edullista ilmoitustilaa Kiiltomadosta:
Kiiltomadon mediakortti

- Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 23.–29.4.2012, samalla viikolla Kirjan ja ruusun päivän kanssa.
- Lukuviikko on lukemisen teemaviikko, jonka teemana on tänä vuonna tietokirjallisuus.
- Voita tietokirjailija vierailulle -kilpailuun voi osallistua 29.2. asti.
- Lukukeskus julkaisee maaliskuussa oppituntivinkkejä sekä koulujen top 5 -tietokirjalistan.
- Oppituntivinkit sisältää tehtäviä tietokirjallisuudesta 1.–2. 3.–4. ja 5.–6. -luokille, yläkouluihin sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
- Lasten kirjallisuuslehti Vinski sekä nuorille suunnattu Lukufiilis käsittelevät tietokirjoja 2/2012 numeroissaan, jotka ilmestyvät huhtikuun puolivälissä. Lehtiä voi tilata kouluihin Lukuviikoksi edullisena nipputilauksena (tilaajapalvelu(at)stellatum.fi).

Lukuviikko on erinomainen aika kutsua kirjailija tai kääntäjä kouluvierailulle. Esiintyjiä voi tilata Lukukeskuksen palvelun kautta. Keväällä Lukukeskus julkaisee uuden kirjailijatietokannan, josta löytyy vierailuja tekeviä kauno- ja tietokirjailijoita sekä kääntäjiä.

Tietokirjoja kannattaa hyödyntää myös muilla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Kotitaloustunnilla voi käsitellä keittokirjoja ja biologiassa luonto-oppaita. Joka alalla on omat kirjansa!

Linkit:
Kutsu kirjailija kouluvierailulle Lukuviikolla.
Tilaa julisteita postikulujen hinnalla: lukukeskus(at)lukukeskus.fi

Kutsu Mielikirjapäivänä kouluun tai kirjastoon vieraaksi kirjailija tai muu kirjallisuuden asiantuntija! Katso ohjeet sivulta Kirjailijavierailut.

Lukukeskus julkaisee Mielikirjapäivän tueksi:
- vihjemateriaalin tavoista viettää koulussa tai kirjastossa suomalaisen kirjallisuuden päivää
- nuorten kirjallisuuslehti Lukufiilis ilmestyy 27.9.2012
- lasten kirjallisuuslehti Vinski ilmestyy 4.10.2012

Mielikirjapäivä 10.10.2011

Kyselimme Lukukeskuksen sivuilla kuinka kirjastoissa ja kouluissa vietetään Mielikirjapäivää. Tässä muutamia saamiamme vastauksia:

–
Koulussamme pidettiin viime keväänä “Opettajien mielikirjat” –näyttely. Opettajat toivat pari kolme itselleen merkityksellistä kirjaa ja kertoivat kirjoista ja lukukokemuksistaan. Kirjat ja laminoidut kertomusposterit laitettiin aulan vitriiniin.

Ajatus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan, että oppilaat näkisivät, että myös aikuiset saavat iloa lukemisesta ja että heillä on lempikirjoja. Jotkut opettajat toivat heille itselleen tärkeitä lapsuuden ja nuoruuden kirjoja ja kertoivat niistä.

Tuula Lapinmäki-Räty
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Hauho
–

Muutamana vuonna olemme tulostaneet Mielikirja-kirjanmerkkejä, kehottaneet asiakkaita laittamaan esille mielikirjansa ja kirjoittamaan perustelunsa kirjanmerkkiin. Sama on toteutettu sekä nuorten että aikuisten osastolla. Asiakkaat ovat näin vinkanneet kirjoja toisille asiakkaille. Olemme saaneet saaliiksi useita kivoja lausuntoja. Tätä on toteutettu eri teemoja käyttäen.

Olemme pyytäneet vinkkaamaan myös kirjoja, jotka ovat saaneet lukijansa hyvälle mielelle. Lapsia on pyydetty piirtämään oma mielikirjahahmonsa. Muutamana vuonna olemme myös ottaneet korostetusti esiin kirjailijan työn ja kirjan kirjoittamisen. Kerran nostimme esimerkiksi esiin uusia kirjailijoita kasvokuvineen, koska heitä ei ehkä vielä tunneta.

Olemme myös tehneet näyttelyn kirjoista, joissa käsitellään kirjojen lukemista, tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta.

Eija Mäkinen
Informaatikko, Ylöjärven Kaupunginkirjasto
–

Meillä Mikkelin Lyseolla on koottu opettajien lempikirjoja näyttelyyn koulun vitriiniin. Oppilaat ovat saaneet arvata kenen lempikirja on mikäkin. Hauskaa!

Sari Noponen
Mikkelin lyseon koulu
–

Me Kylmäojan koululla Kontiolahden kunnassa olemme eri luokilla viettäneet Mielikirjapäivää jokaisella luokalla hieman eri tavoin.

Samassa rakennuksessa koulun kanssa toimii päiväkoti ja koulun oppilaat ovat käyneet siellä lukemassa kirjoja pienimmille. Luokissa oppilaat ovat esitelleet ja lukeneet mielikirjojaan muille oppilaille,

Koulumme kirjastossa on ollut näytillä henkilökunnan lapsuuden aikaisia mielikirjoja.

Enna Lehtonen
luokanopettaja ja koulukirjastovastaava, Kylmäojan koulu
–

Iisalmessa kysellään asiakkailta mielikirjaa perusteluineen. Lapset ovat vastanneet mielellään. Näistä kirjoista laitetaan sitten näyttely.

Ullamaija Hirvonen
Kirjastotoimenjohtaja,Iisalmen kaupunginkirjasto
–

Meillä Klaukkalan kirjastossa vietämme Mielikirjapäivää näin:

Olemme elokuusta asti keränneet asiakkaittemme mielikirjaehdotuksia kirjanäyttelyämme varten. Laitamme koko lokakuuksi esille sekä aikuisten- että nuorten osastolle asiakkaitten mielikirjoja. Kirjojen välissä on asiakkaitten suositukset tai perustelut mielikirjaksi. Näyttelyt ovat kaikissa toimipisteissämme.
Lisäksi meillä on varsinaisena Mielikirjapäivänä asiakkaita ja paikallisia julkkiksia kertomassa omista mielikirjoistaan (n. 15 min/esittelijä).

Sitten vielä tarjoamme kahvia, mehua ja pullaa kaikille Aleksis Kiven päivän ja Mielikirjapäivän kunniaksi.

Anne Kurppa
kirjastovirkailija, Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalvelut
–

Petäjäveden kunnankirjastossa olemme viettäneet mielikirjapäivää siten, että olemme pyytäneet opettajien välityksellä eri ikäisiltä koululaisilta vastausta kysymykseen “Mikä on mielikirjasi?” Myös opettajat ovat kertoneet omansa. Vastaukset olemme julkistaneet kirjastossa ja näyttelyäkin kirjoista on tehty.

Jonain vuonna oppilaat piirsivät ja askartelivat/tekivät “oman mielikirjansa” ja ne laitettiin sitten näytille.

Heli Laitinen
Kirjastonjohtaja, Petäjäveden kunnankirjasto

Under ett skolbesök berättar författaren om sitt arbete, skrivprocessen och sin egen väg till boken.

Projektet omfattar svenskspråkiga barn-, ungdoms- och vuxenförfattare. Möt författaren stöds av Svenska kulturfonden och Konstsamfundet.

Mera information fås av:
Barbro Enckell-Grimm
barbro.enckell-grimm(at)lukukeskus.fi
tel. (09) 7746 1166

Tavoitteena on tarjota sekä yleissivistävää tietoa että välineitä kriittisen ajattelun kehittämiseen. Vierailut tarjoavat perusopetuksen rinnalle vaihtoehtoisen näkökulman ja mahdollisuuden syventyä historian tapahtumiin tietokirjailija-asiantuntijan avulla.

Tietokirjailijavieraat kertovat aineiston keräämisestä ja tutkimustyön prosesseista. Tietokirjailija voi myös esitellä kirjojensa syntyä sekä tieteellisen tai asiatekstin kieltä.

Vierailuja tukee Suomen tietokirjailijat ry. Tuen ansiosta Lukukeskuksen hankkeeseen liittyvät vierailut ovat kouluille ilmaisia!

Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi Runo vieköön -nuortenrunoantologian, johon runoilijat ja nuortenkirjailijat kirjoittivat tilausrunoja nuorille lukijoille. Lukukeskus tuotti teoksen pariksi Runo vieköön -oppaan, joka on tarkoitettu työvälineeksi yläkoulun opettajille. Antologian on toimittanut kirjailija, Lukukeskuksen puheenjohtaja Kari Levola. Runo vieköön -oppaan on koonnut Kari Levola sekä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Annamari Saure.

Tilaa Runo vieköön -opas Lukuviikko-hintaan 3 e (ovh 5 e) Lukukeskuksesta: seija.haapakumpu@lukukeskus.fi tai puh. (09) 7746 110. Hintaan lisätään postituskulut.

Runo vieköön -hanketta on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.

Lukukeskus sijaitsee Kirjailijatalo Villa Kivessä Töölönlahden rannalla.

Lukukeskus edistää lukemista ja kirjallisuuden harrastamista. Se järjestää kirjailijoiden vierailuja ja lukukampanjoita sekä julkaisee kolmea kirjallisuuslehteä: Vinskiä, Lukufiilistä ja Kiiltomatoa.

Vinski on suunnattu lapsille ja Lukufiilis nuorille. Kiiltomato.net on kaksikielinen kirjallisuuskritiikin verkkolehti.

Lukukeskus palvelee erityisesti opettamisen ja kirjastoalan ammattilaisia, jotka kohtaavat päivittäin työssään erilaisia ja eri-ikäisiä lukijoita. Kirjallisuuskampanjat ovat useimmiten suunnattu lapsille ja nuorille. Lukukeskus järjestää vuosittain Lukuviikon, joka on lukemisen teemaviikko kouluille ja kirjastoille.

Lukukeskuksella on kymmenen kirjallisuuden alan jäsenjärjestöä: Finlands Svenska Författareförening, Kansanvalistusseura, Suomen arvostelijain liitto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen kirjastoseura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Nuorisokirjailijat, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Äidinkielen opettajain liitto.

Kirjailijatalo Villa Kivestä lisätietoa Kivi-talo Säätiön sivuilta.

“Tässä kirjassa Luke-marsu saa lahjaksi hirmuliskon. Se on ihan mahdoton lemmikki. Se ei osaa edes puhua, kun sillä on pähkinän kokoiset aivot”, Mäki selittää.
Eturivissä lapset tirskuvat.

Tällä kertaa Mäki on Hietakummun alakoulussa Helsingin Malmilla. Siellä hän puhuu kolmelle eri ryhmälle koulun suuressa auditoriossa. Mäki kiertää 20−25 koulua vuodessa. Enimmäkseen hän esiintyy isoille ryhmille, sillä koulut haluavat mahdollisimman monen oppilaan näkevän kirjailijan. Pienemmät ryhmät olisivat silti kirjailijavieraan mielestä mukavampia.

Kirjailijavierailut ovat Mäelle tärkeitä, jotta lapset ymmärtävät jonkun ihmisen oikeasti kirjoittavan kirjat. Muutoin nimi kirjan kannessa ei välttämättä yhdisty mihinkään. “Kun lapset näkevät kirjailijan, ne tajuavat että sekin on joskus ollut lapsi. Siksi kerron usein omasta lapsuudestani”, Mäki sanoo. Kirjailija kertoo myös omista kirjoistaan, eli kirjavinkkaa. Samalla selviää, miten kirjat ovat syntyneet.

Mäen kirjoissa seikkailevat usein eläimet. Kirjailijan kotona onkin varsinainen eläintarha, jonka puuhista voi ammentaa kommelluksia myös kirjoihin. Esimerkiksi Sihis-kirjojen chihuahua oli ihan oikeasti olemassa. Nyt Mäen kanssa asuvat tiibentinspanieli Bianca, chihuahua Hamlet, kaksi jackrusselinterrieriä, pari marsua ja Sipsu-hamsteri.

Joskus Mäki vierailee kouluilla yhdessä kuvittaja Jukka Lemmetyn kanssa. Lemmetty on kuvittanut monia Mäen kirjoja. “Minä kerron tarinaa, ja Jukka piirtää. Se on semmoista irrottelua, jossa joskus syntyy kokonaan uusiakin ideoita”, Mäki kertoo.

Parhaiten vierailu onnistuu hänen mielestään silloin, kun oppilaat ovat valmistautuneet etukäteen ja lukeneet kirjailijan kirjoja.

On joitakin kouluja, joilla Mäki on käynyt vuosien varrella usein. Silloin joku saattaa tulla kertomaan, että “näin sut eka kertaa kun olin ekaluokalla”. Se on jo tiivis kirjailijasuhde.

Tilaa kirjailija ottamalla yhteyttä tällä lomakkeella
Lue ohjeet kirjailijavierailun järjestämiseen
Vierailupalkkiot
Lähetä toimiston sähköpostiin palautetta tällä lomakkeella



Haluatko jakaa kokemuksesi kirjailijavierailusta tai antaa vinkkejä vierailun järjestämiseen? Voit tehdä sen alla olevalla kommenttilomakkeella.

Uskalla kertoa miltä kirja tuntuu

Tuure-Eerik Niemi

Lukuviikolla kirjoitetaan nyt kirjoista. Nuorten kirjallisuuslehti Lukufiiliksen lukiolaisavustaja Tuure-Eerik Niemi vinkkaa, että kirja-arviossa on tärkeää kertoa miltä kirjan lukeminen tuntui.
”Kirja kannattaa lukea huolellisesti ja miettiä mitä mieltä on kirjan viestistä. Kirja-arvio on mielipideteksti, joten lukijalle täytyy kertoa mitä mieltä olet”, Niemi sanoo

Joskus on vaikea kuvailla ajatuksiaan kirjasta, hän kertoo. Mutta sellaista tunteista puhuminen toisinaan on: vaikeaa.

”Mutta täytyy tehdä parhaansa ja uskaltaa olla sitä mieltä kuin on.”

• Lukuviikolla kirjoitetaan kirjoista!
• Valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään 21.3.–27.3.2011.
• Tänä vuonna Lukuviikon teemana on Kirjoita kirjasta. Se tarkoittaa esimerkiksi kirja-arvosteluja ja omien tekstien kirjoittamista kirjojen innoittamana.
• Lukukeskus julkaisee verkossa oppilaiden omia kirja-arvioita viikon aikana. Kirjoittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.
• Lukuviikon vihjemateriaalit opastavat kirja-arvioiden kirjoittamiseen ja fanifiktion maailmaan.
• Nuorten kirjallisuuslehti Lukufiiliksen ja lasten kirjallisuuslehti Vinskin tuoreita numeroita voi tilata Lukuviikoksi kouluihin edullisena nipputilauksena.(tilaajapalvelu(at)stellatum.fi).

Lukufiiliksen toimituskuntaan viime syksystä alkaen kuuluneella Niemellä on ikäisekseen jo paljon kokemusta kirja-arvioiden kirjoittamisesta. Hän on yksi kolme vuotta sitten perustetun kulttuurilehti Scriptorin perustajajäsenistä ja vastuussa lehden toimitustyöstä. Kokonaan nuorten itse toimittamassa lehdessä julkaistaan kirja-arvioiden lisäksi muun muassa runoja ja kuvataidepalstaa.

Kolmen kaveruksen perustamaa lehteä tekee nyt lähes parinkymmenen nuoren joukko. Scriptor on myynnissä jopa Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa. Tosin lehden painos on vielä vaatimaton, noin sata kappaletta.

Koulun tet-jaksoilla 8- ja 9-luokalla ollessaan Niemi tutustui kulttuuritoimittajan arkeen Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa. ”Se on toiveammattini”, hän kertoo.

Vaikka kirjasta ei kirjoittaisi lehteen, kirjan herättämien ajatusten käsittely on Niemen mielestä tärkeää. Siksi kirjoista kannattaa puhua vaikka kavereiden kanssa.

”Silloin herättelee ajattelemaan asioita, joita ei tule joka päivä vastaan. Kun pysähtyy miettimään lukemaansa, oma maailmankuva avartuu”, hän uskoo.

Linkit:
Julkaise oma kirja-arviosi.
Lukuviikon vihjemateriaalit
Kutsu kirjailija kouluvierailulle Lukuviikolla.
Tilaa julisteita postikulujen hinnalla: lukukeskus(at)lukukeskus.fi

Tuure-Eerik Niemi

Under läsveckan skriver vi om böcker. Tuure-Eerik Niemi, gymnasieelev och medhjälpare på Lukufiilis (de ungas litteraturtidning), säger att det är viktigt att skriva hur boken känns när man skriver en recension.

“Det lönar sig att läsa noggrant och fundera vad man tycker och tänker om bokens budskap. Recensioner är opinionstexter, så läsaren har rätt att få veta vad du tycker”, säger Niemi.

Ibland är det svårt att formulera sina åsikter. Så är det: det svårt att tala om känslor.
“Men man får lov att göra sitt bästa och vara lite modig.”

• Skriv om en bok!
• Den nationella Läsveckan firas den 21 – 27 mars 2011.
• Årets tema är Skriv om en bok. Hur beskriver man en läsupplevelse, hur ser en bokrecension eller en essä ut?
• Material för skolor och bibliotek kan printas ut gratis.
• Affischen för Läsveckan har planerats av konstgrafiker Katja Kaskeala. Den kan beställas kostnadsfritt (mot porto).
• Läsveckan är ett bra tillfälle för skolorna att bjuda in en författare att berätta om sitt arbete och produktion. Läscentrum hjälper gärna med de praktiska arrangemangen.

Niemi, som hört till Lukufiilis redaktion sen hösten har ren stor erfarenhet av att skriva recensioner. För tre år sen var han med om att grunda kulturtidningen Scriptor. Scriptor görs helt och hållet av ungdomar och förutom recensioner publicerar man dikter och har en avdelning om bildkonst. Nu är ett tjugotal unga engagerade i Scriptor. Den säljs i Akademiska bokhandeln i Helsingfors. Upplagan är rätt anspråkslös, ungefär hundra exemplar.

Det var när Niemi gjorde sin prao som han blev bekant med arbetet som kulturjournalist. Han var på Helsingin Sanomats kulturredaktion. “Det är mitt drömjobb”, säger han.

Också om man inte skriver om sin läsupplevelse i nån tidning är det viktigt att fundera på vad boken väcker för tankar hos en. Man kan prata med sina kompisar om det. “Då väcks det tankar, som man annars inte fått. Världsbilden vidgas.”

Varapuheenjohtajat
Kirjailija Thomas Brunell, Finlands Svenska Författareförening
Toimittaja Elina Lappalainen, Suomen arvostelijain liitto

Jäsenet
Tietokirjailija Niklas Bengtsson, Suomen tietokirjailijat
Kirjailija Marjut Hjelt, Suomen Nuorisokirjailijat
Suomentaja Arja Kantele, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Äidinkielenopettaja Hilkka Lamberg, Äidinkielen opettajain liitto
Kirjailija Nina Langenskiöld, Finlands Svenska Författareförening
Kirjailija Tittamari Marttinen, Suomen Kirjailijaliitto
Kirjastonjohtaja Jari Paavonheimo, Suomen kirjastoseura
Koulutuspäällikkö Tuija Tammelander, Kansanvalistusseura

Anu Laitila on työskennellyt Lukukeskuksen toiminnanjohtajana vuodesta 2008. Sitä ennen hän oli neljä vuotta Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja. Anu Laitila on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineena kotimainen kirjallisuus. Hän on kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä sekä suomentanut virolaista kaunokirjallisuutta, mm. Hasso Krullin runoeepoksen Meter ja Demeter (WSOY 2009). Laitila toimii myös useissa luottamustehtävissä, mm. Tuglas-seuran puheenjohtajana.

Toimistosihteeri Seija Haapakumpu
puh. (09) 7746 110, GSM 050 4330750
seija.haapakumpu(at)lukukeskus.fi

Möt författaren -hanke, ruotsinkieliset kirjailijavierailut
Barbro Enckell-Grimm
puh. (09) 7746 1166
barbro.enckell-grimm(at)lukukeskus.fi









kirjailijavierailut
Esa Mäkijärvi
puh. (09) 7746 1155
esa.makijarvi(at)lukukeskus.fi






kirjailijavierailut
Eveliina Laurila
puh. (09) 7746 1144
eveliina.laurila@lukukeskus.fi

Lukukeskuksen järjestämät vierailut tuovat kirjailijoita eri puolille maata, myös pienten paikkakuntien kouluihin ja kirjastoihin. Vierailut ovat hyvä tilaisuus medialle päästä haastattelemaan kirjailijaa. Lukukeskukseen voi olla yhteydessä vierailuihin liittyvistä haastattelupyynnöistä.

Kouluissa ja kirjastoissa vuosittain vietettävän Lukuviikon aikana lukemisharrastusta voi nostaa esiin kulttuurisivuilla.

Lukukeskuksen edustajat voivat antaa asiantuntijahaastatteluita lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyen.

Kolmen kirjallisuuslehden julkaisijana Lukukeskus on merkittävä kirjallisuuskritiikin moniäänisyyden tukija. Jos haluat kirjoittaa Lukukeskuksen lehtiin, ota yhteyttä lehtien toimitussihteereihin.

Lukukeskuksen tiedotteet ja tapahtumat löydät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.

Mediayhteyksistä vastaa toiminnanjohtaja Anu Laitila
puh. (09) 7746 1133, GSM 040 5647194
anu.laitila(at)lukukeskus.fi