Tulostettava versio

Näin syntyy hyvä kirjailijavierailu

Ohjeita vierailuiden järjestäjille

Nämä ohjeet on tehty ensisijaisesti peruskoulua varten. Ne soveltuvat pääosin myös muihin kirjailijavierailuihin ja kirjallisuustapahtumiin.

Miksi? Kuka? Neuvot Milloin? Miten?

1. Miksi järjestää kirjailijavierailu?

Kirjailijan ja lukijan kohtaaminen on osoittautunut oivalliseksi tavaksi herättää kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen. Harrastus lukemiseen ja kirjoittamiseen syntyy lapsena ja nuorena saaduista virikkeistä. Kirjallisuuden harrastus edistää inhimillisyyttä ja empatian kykyä. Lukeminen tukee emotionaalista kehitystä ja kasvattaa mm. erilaisuuden ymmärtämistä ja suvaitsevuutta.

Kirjailijavieras antaa tuoreen näkökulman kirjallisuuteen ja lukemiseen:

• päiväkodin tai kirjaston satutunnilla
• koulun äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla
• sanataiteen opetuksessa tai
• kulttuuritapahtuman esiintyjänä.

2. Kuka järjestää? Yhteistyö kannattaa!

Yleisimmin kirjailijavieraita kutsutaan kouluun. Usein kutsun esittää kirjasto, vaikka kirjailija ei vierailunsa aikana edes kävisi kirjastossa. Tämä on hyvä esimerkki koulun ja kirjaston yhteistyöstä. Kirjastossa tiedetään, että kirjailijavierailu näkyy lainausluvuissa jo samana päivänä ja vielä pitkään vierailun jälkeenkin.

Kirjailijavierailuiden järjestämisessä yhteistyö kannattaa:

• se säästää kustannuksissa ja
• järjestelyvastuuta voi jakaa.

Kirjailijan voi kutsua vieraaksi yksittäinen kirjasto, koulu tai vaikkapa luokka. Kun kirjailijavieras tulee toiselta paikkakunnalta, on taloudellisesti järkevää tehdä yhteistyötä vaikka naapurikoulun kanssa. Kun kirjailijavieras kutsutaan pitkän matkan päähän, yhteistyötä on tarkoituksenmukaista tehdä myös naapurikuntien kanssa.

Palkkiot on porrastettu siten, että yhden ryhmän ja kirjailijan tapaaminen on suhteellisesti kalleinta. Kun samaan päivään ajoitetaan useita ryhmiä tai kun kirjailija vierailee parin kolmen päivän aikana useammassa koulussa ja kirjastossa, yksittäisen vierailun kustannukset laskevat. Yhteistyössä säästetään myös matkakustannuksissa.

Kustannuksista ks. Vierailupalkkiot

Mahdollisia yhteistyökumppaneita ja kustannusten jakajia on useita.

• Kirjaston ja
• koulun lisäksi
• kirjakauppa on luonteva paikka kirjailijan tavata lukijoitaan.
• Lastenkirjailijat voivat käydä paitsi koulussa myös mm. päiväkodissa tai
  vanhempien tilaisuudessa.
• Kun vierailulle tulee aikuisille kirjoittava kirjailija, sopivia yhteistyökumppaneita ovat mm. kulttuuriyhdistykset,
• kansalaisopiston kirjallisuuspiirit tai
• kansanopiston kirjoittajakurssit.
• Kulttuuritoimisto voi kirjaston ohella olla kiinnostunut tarjoamaan kaikille avoimen kulttuuritilaisuuden.

3. Keitä vieraiksi?

Useimmiten vieraaksi halutaan suomalainen kaunokirjailija.

Päiväkotien ja peruskoulun alimpien luokkien kirjailijavieras on yleensä lastenkirjailija. Monet lastenkirjailijat ovat valmiita myös kertomaan aikuisille lapsille lukemisen ja lasten lukemisen merkityksestä.

Lastenkirjailijan hyvä pari on hänen kuvittajansa. Kirjailijan ja kuvittajan yhteisvierailu antaa kirjasta monipuolisen kuvan ja vetoaa monin tavoin lapsen mielikuvitukseen ja omaan luovuuteen.

Nuortenkirjailijat sopivat vieraiksi peruskoulun keski- ja yläluokille, monet myös lukioon. Monet kirjailijat kirjoittavat eri ikäisille. Samalla kirjailijalla saattaa olla tuotantoa sekä lapsille että nuorille, monilla myös aikuisille.

Lukiossa luetaan jo kaikenlaista kirjallisuutta. Paljon lukevat nuoret lukevat jo peruskoulun ylimmillä luokilla monipuolisesti muutakin kuin nuortenkirjallisuutta.

Viimeistään lukiossa on aika nostaa esiin kääntäjän rooli. Pienellä kielialueella hyvät kääntäjät takaavat hyvän kirjallisuuden saatavuuden. Kääntäjät ovat valmiita kertomaan työstään.

Tietokirjailijat ovat jonkin alueen erityistuntijoita. Koska tietokirjailija kutsutaan useimmiten vieraaksi juuri tämän erityisosaamisen tähden, heidän vierailunsa sopii usein myös muille kuin vain äidinkielen ja kirjallisuuden tunneille. Tietokirjailijatkin ovat kirjan tekemisen ja kirjoittamisen asiantuntijoita, joiden tietämys on arvokasta äidinkielen tunneilla.

Kriitikot tuntevat monipuolisesti eri kirjallisuudenlajeja ja antavat uuden näkökulman tuttuihinkin teoksiin. Kriitikot voivat myös opettaa kirjallisuuskritiikin kirjoittamista.

Kirjailijavierailuiden järjestäjien Lukukeskus soisi muistavan, että kirjailijoita on useita. Juuri pinnalla olevia palkittuja tai muutoin paljon julkisuutta saaneita kirjailijoita kysytään paljon. He pystyvät vastaamaan vain pieneen osaan kysynnästä.

4. Mistä tietoja ja neuvoja?

Lukukeskus neuvoo ja auttaa kirjailijavierailuiden järjestämisessä monin tavoin. Kaikesta saa ja on hyvä kysyä; yksin ei tarvitse asioita hoitaa.

Lukukeskus on kirjailijoiden ohjelmatoimisto.

Lukukeskus tietää

• ketkä kirjailijat ovat kiinnostuneita tekemään vierailuita  
• kuka kirjoittaa millekin ikäryhmälle
• kuka on halukas matkustamaan jne.

Liikkeelle lähdetään tietenkin järjestäjien toiveista.

Lisäksi Lukukeskus

• neuvottelee kirjailijan kanssa ja
• tekee sopimuksen, joka tarvitaan mm. palkkioiden ja matkakulujen asianmukaiseen hoitamiseen.
  Kirjailijat tietävät, että Lukukeskuksen kanssa asioidessa tällaiset asiat ovat kunnossa.

Lukukeskuksella on tiedot kirjailijavierailuiden kustannuksista (ks. Vierailupalkkiot).

Lukukeskus myös

• neuvoo yhteistyökumppaneiden etsimisessä
• ja rahoituksen järjestämisessä
• lähettää ennen vierailua taustamateriaalia kirjailijoista
• hoitaa maksuliikenteen
• laskuttaa järjestäjältä vierailun kustannukset sekä palvelumaksun (ks. Vierailupalkkiot) yhdellä laskulla

5. Mistä rahat?

Edellä olevasta on helppo laskea, että yhteistyö eri toimijoiden kesken kannattaa. Kun maksajia on useita, yhden tahon kustannukset jäävät usein varsin kohtuullisiksi.

Koulujen ja kirjastojen ja muiden tahojen omien määrärahojen lisäksi kirjailijavierailuiden kustannuksiin voi hakea tukea mm. seuraavilta tahoilta:

• Oman kunnan kulttuuritoimi.
• Alueelliset taidetoimikunnat (maakuntajaon mukaan, tietoja hakuajoista on mm. taidetoimikuntien kotisivuilla, joille pääsee osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi => lääninhallitukset)
• Suomen kulttuurirahaston aluerahastot (tietoja hakuajoista osoitteessa http://www.skr.fi => maakuntarahastot)
• Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurimäärärahat (http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi => apurahat)
• Kustantajien rahastot (WSOY:n Kirjallisuussäätiö, Otavan Kirjasäätiö, Kansan Sivistysrahaston Tammen rahasto)
• Suomenruotsalaisiin projekteihin voi hakea tukea mm. Svenska kulturfondenilta (http://www.kulturfonden.fi). Kultur i skolan -projektiin voivat koulut hakea tukea. Osoitteessa http://fyrk.luckan.fi/fyrk/  on tietoja myös muista suomenruotsalaisista rahastoista ja säätiöistä.
• Suoraan kirjailijan kustantajalta voi pyytää tukea esim. suuriin matkakuluihin, jos tapahtuma on merkittävä ja saa julkisuutta.
• Paikallisia sponsoreita voi olla monenlaisia: kirjakaupat, sanomalehti, muut paikalliset yritykset jne. Sponsoritukea kannattaa hakea kulttuuriprojekteihin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Rahastojen ja taidetoimikuntien hakuajat poikkeavat toisistaan. Hakuajat eivät pääty edes samana ennakoitavana vuodenaikana, joten ne pitää aina tarkistaa. Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon, että hakemusten käsittelyajat ovat varsin pitkiä, yleensä vähintään pari kuukautta.

6. Milloin?

Kirjailijavierailun voi järjestää melkein milloin tahansa. Kouluissa vierailun ajankohdan tärkein määrittäjä lienee opetussuunnitelma. Parhaaseen kesäloma-aikaan suuri osa kirjailijoistakin haluaa olla lomalla.

Kirjailijavierailu on myös oiva tapa juhlistaa koulun ja kirjaston omia merkkipäiviä. On myös kansallisia ja kansainvälisiä kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyviä merkkipäiviä; tässä vihjeeksi joitakin:

• Runebergin päivä 5.2.
• Lainan päivä 8.2.
• Kalevalan päivä 28.2.; suomalaisen kulttuurin päivä
• Kansainvälinen naisten päivä 8.3.
• Maailman runouden päivä 21.3.
• Lukuviikko, järjestäjänä Lukukeskus, maaliskuussa (yleisimmin viikko 12)
• Kansainvälinen lastenkirjapäivä 2.4.
• Agricolan päivä 9.4.; suomen kielen päivä
• Kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä 23.4.
• Kirjan ja ruusun päivä 4.5.
• Snellmanin päivä 12.5.; suomalaisuuden päivä
• Runon ja suven päivä; Eino Leinon syntymäpäivä 6.7.
• Kansainvälinen lukutaidon päivä 8.9.
• Kansainvälinen lasten päivä 1.10.
• Aleksis Kiven päivä; Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
• Mielikirjapäivä - Favoritboksdagen 10.10.
• Sadun päivä 18.10.  
• Svenska dagen 6.11.; ruotsalaisuuden päivä
• YK:n lasten oikeuksien päivä 20.11.
• Pohjoismainen kirjastoviikko marraskuussa
• Kirjailijoiden merkkipäivät; tietoa saa mm. Kirjastokalenterista

7. Miten valmistaudutaan?

Huolellinen suunnittelu varmistaa vierailun onnistumisen. Suunnittelu alkaa omien tavoitteiden ja toiveiden miettimisestä sekä kohderyhmien kartoituksesta. Kirjailijan varaaminen on hyvä hoitaa ajoissa. Varsinkin suosituimmat nuorisokirjailijat ovat hyvin kysyttyjä mm. Lukuviikolla, joten aikainen varaaja saa todennäköisimmin ensisijaisesti haluamansa kirjailijavieraan. Kirjailijan varaamisessa otetaan huomioon, keille ja miksi vierailu järjestetään (luokka-asteet, eri järjestäjätahojen toiveet).

Jos kirjasto tai kulttuuritoimi järjestää kouluille kirjailijavieraan, järjestävän tahon tulee pitää huolta, että koulut tietävät ajoissa, kuka vieraaksi on tulossa ja voivat valmistautua vierailuun. Koulussa pitää olla vastuuopettaja, joka huolehtii, että vierailuun valmistaudutaan ja joka vastaa myös käytännön järjestelyistä.

Koulussa ennakkotyön keskeisin osa on kirjailijavieraan kirjoihin tutustuminen. Yhteistyö kirjaston kanssa on erittäin tärkeää. Näin varmistetaan, että kirjailijan kirjoja on saatavilla sekä ennen vierailua että vierailun jälkeen. Kirjoihin tutustumisen tapoihin vaikuttanee eniten oppilaiden ikä. Peruskoulun alimmilla luokilla kirjoja voidaan lukea ääneen, kirjoista voidaan tehdä monenlaisia tehtäviä (piirtää, näytellä, tehdä karttoja, kirjoittaa vaihtoehtoisia juonia jne.). Tutustumisessa auttaa Lukukeskuksen toimittama taustamateriaali.

Kun kouluun tulee oppilaille jo tuttu kirjailija, syntyy aito vuorovaikutus oppilaiden ja kirjailijan kesken. Kirjailijat keskustelevat mielellään lukijoidensa kanssa eivätkä väheksy kenenkään kysymyksiä.

Kun kouluvieraasta on sovittu, yhteysopettaja saa kirjailijan yhteystiedot. Opettaja kertoo kirjailijalle vierailun tavoitteet ja sen, mihin kirjoihin koulussa on ohjatusti tutustuttu.

Yksi peruskysymyksiä on, tapaako kirjailija salillisen kuulijoita, jopa monisatapäisen kuulijajoukon, vai kohtaako hän luokallisen ennalta valmistautuneita kuulijoita. Lienee selvää, että kirjailijoiden enemmistö valitsisi jälkimmäisen vaihtoehdon. Luokassa tai noin luokan kokoisessa ryhmässä syntyy aivan toisenlainen vuorovaikutus kuin suuressa ryhmässä.

Kustannuksia laskettaessa kannattaa ottaa huomioon, että yksittäisen vierailun, yhden ryhmän tapaamisen, kokonaiskustannukset eivät suuresti eroa kuluista, joita syntyy, kun kirjailija varataan koko päiväksi (ks. Vierailupalkkiot)

Useimmille kirjailijoille esiintyminen, omasta työstä ja laajemmin kirjallisuudesta puhuminen on luonnollinen osa toimenkuvaa. Suuri osa kirjailijoista selviää hyvin suurenkin ryhmän kanssa. Kyse on enemmänkin siitä, että oppilaat saavat pienemmissä ryhmissä vierailusta enemmän elämyksiä, itseään kiinnostavaa tietoa ja aidon kontaktin kirjailijaan.

Kirjailijan kanssa voi sopia erilaisista tavoista osallistua opetukseen. Kirjailija voi paitsi kertoa kirjailijan työstä, kirjoittamisprosessista ja omista teoksistaan myös ohjata oppilaita kirjallisuuden ja kirjoittamisen maailmaan laajemminkin. Useat kirjailijat ovat myös kirjoittamisen kouluttajia. He voivat pitää kouluissa esim. kirjoittamisen työpajoja. Jos mukana on vielä kuvittaja tai vaikkapa kääntäjä, opetuksellinen ja elämyksellinen osuus kasvaa.

8. Entäpä kummikirjailija tai sanataiteen ryhmän asiantuntija?

Kirjailijan kanssa voi sopia myös laajemmasta yhteistyöstä. Kirjailija voi osallistua kummikirjailijana koulun työhön jopa koko lukukauden tai lukuvuoden ajan. Tällöin kirjailija ei suinkaan ole jatkuvasti koululla, vaan hän voi arvioida koululaisten omia kirjoituksia tai keskustella oppilaiden kanssa lukuvuoden aikana luetuista kirjoista, antaa lukuvihjeitä jne. Sähköposti on oiva apuväline yhteydenpidossa.

Kirjailija voi olla myös sanataiteen opetuksen antaja ja asiantuntija.

Näissä tapauksissa sopimus tehtävistä ja palkkioista räätälöidään sen mukaan, miten paljon työtä kirjailijalta odotetaan.

9. Miten kaikki sujuu hienosti?

Järjestävän tahon yhdyshenkilön tehtäviin kuuluu pitää kirjailijaan yhteyttä myös käytännön asioiden järjestämisessä ja huolehtia, että kirjailija tietää

• minne hänen pitää tulla. Vieras ei tiedä koulun tai kirjaston nimen perusteella tarkkaa paikka.
• milloin hänen pitää olla paikalla
• miten paikalle parhaiten pääsee; paikkakunnan kartta on avuksi
• yhdyshenkilön puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteen.

• Yhdyshenkilö on kirjailijaa vastaanottamassa.
• Koulussa opettaja on vierailutunnilla läsnä, ellei kirjailijan ja opettajan kesken ole muuta sovittu.

Lukukeskus laskuttaa vierailun jälkeen järjestäjätaholta kaikki kustannukset (palkkio, matkaan liittyvät kulut, palvelumaksu) yhdellä laskulla. Jos paikallinen järjestäjä saa alennuksia esim. lentolippuihin ja hotelleihin, niitä pitää käyttää. Tällöin Lukukeskus laskuttaa muut vierailun kustannukset ja järjestäjätaho maksaa sen kulun, johon se saa alennuksia.

Kirjailijavierailut kiinnostavat paikallisia tiedotusvälineitä, jotka tulevat mielellään koululle seuraamaan vierailua. Riittävän aikaista tiedottamista ei saa unohtaa etenkään silloin, kun järjestetään kaikille lukijoille avoimia tilaisuuksia.

Lukukeskus toivoo saavansa palautteen kirjailijavierailusta. Palautelomake on linkkinä vasemmalla. Lukukeskus ottaa mielellään vastaan myös mm. lehtijuttuja ja muutakin tietoa siitä, miten vierailu on onnistunut ja näkynyt paikkakunnalla. Myös kirjailijat ovat näistä tiedoista kiinnostuneita.

Lukukeskus
PL 8, Linnunlauluntie 7, 00531 Helsinki
Puh. (09) 774 6110, lukukeskus(at)lukukeskus.fi www.lukukeskus.fi