Ohita navigointilinkitLukukeskus-logo
 Sivukartta | Hakuohje
 
 EtusivuTapahtumatLukukampanjatLehdetKirjailijavierailutRunokortitOrganisaatio 

Jussi Sutinen

Kuva: Ville Hytönen

TALOOSI JÄI VÄHÄPÄTÖINEN ARVOTON IRTAIMISTO

Hämärän ymmärrys hukuttaa romahtaneen tiilikaton loppusyksyn lohdutto-
muuteen. Istun talosi raunioille, veri on jäätynyt kaivoon. Rei'ittämättä vielä
viimeinen menolippu. Viimeinen kirjeesi kahdeskymmenesneljäs syyskuuta
yhdeksänkymmentäkahdeksan. Kuollut, luonnollisista ikääntymiseen
liittyvistä syistä. Omaisuus. Vähäpätöinen arvoinen irtaimisto. Jätit kotisi
minulle ja minä rakennan sitä niin kuin mosaiikkia rakennetaan. Elämä on
omituista geometriaa, optista illuusiota. Taivaanrannan ja rantaviivan muo-
dostama 80 asteen kulma, samanääniset lokit. Mittarit. Määreet.Vääreet.
Logiikan.

Kuolinkääreet. Ja ihminen on niin kuin valssi on ikävälle, niin kuin kolmiota
ympyrään työntävä lapsi. Kotimatkalla hautajaisista ajoin koiran yli, jonka
sitten otin omakseni. Syyllisyyttäkin rakkaus. Sattumaa, kolikon tuoksuinen
hedelmäpeli vanhassa kahvilassa. Ja jotain aina kuolee kun se mittaan
laitetaan, muotonsa menettänyt pöydälle kaatunut meri. Pentuja odottava
koira. Vanhan junan tuoksu. Kiviportaalle lasketut olkaimet. Alku.

(Teoksesta Kuolleiden kaupunkien muistikirja, Savukeidas 2009)

Jussi Sutinen (s. 1982) on Mynämäellä asuva runoilija, joka työskentelee kirjallisuusterapeuttina ja lastenkodin kasvatusjohtajana. Sutisen esikoiskokoelma Kuolleiden kaupunkien muistikirja ilmestyi vuonna 2009. Aiemmin hänen runojaan on julkaistu useissa antologioissa. Sutinen kirjoittaa artikkeleja ja arvosteluja sosiaalialan lehtiin sekä mietteitään blogissaan http://toisinsanottuna.wordpress.com/

Tuotanto:

  • Kuolleiden kaupunkien muistikirja, Savukeidas 2009