Lukeminen on luksusta

Ilmi Villacis kuva
Toiminnanjohtaja Ilmi Villacís:
Vaalit on ohi ja on ollut jo hiukan aikaa sulatella ja pohtia, miten uusi hallitusohjelma ja uuden hallituksen suunnitelmat vaikuttavat Lukukeskuksen työhön ja tulevaisuuteen. Pohtiessani ajatukseni ajautuivat maailmalle ja etenkin heihin, joilla menee paljon huonommin kuin meillä Suomessa.

Lukukeskuksen kannalta hallitusohjelman kulttuuri- ja taidekirjauksen painottuminen lastenkulttuuriin ja saavutettavuuteen on rohkaiseva. Leikkaukset koulutuksesta ja mahdolliset muutokset kirjastolain osalta ovat hyvinkin huolestuttavia mutta miten tämä kaikki konkretisoituu, jää nähtäväksi. Pyrimme vaikuttamaan asioihin omalla asiantuntemuksellamme ja yhdessä muiden alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa.

Tässä ja nyt en kuitenkaan sure meidän työhön suoranaisesti vaikuttavia leikkauksia ja muutoksia vaan merkittävää leikkausta kehitysyhteistyön määrärahoista. Mitenköhän käy suomalaisten järjestöjen tekemän työn koulutuksen ja lukutaidon hyväksi kehitysmaissa. Laajemmin ajatellen asia koskee ihan jokaista maapallomme asukasta. Kapeammin katsoen se liittyy yllättäen meidänkin toimintaamme, koska Lukukeskus on suunnittelemassa syksyllä yhteistyötä kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kanssa. Olemme myös mukana Nenäpäivän lukuhaasteessa.

Vaikka edellä mainittu saattaa ensi kuulemalta vaikuttaa kaukaa haetulta suomalaisten lukemista edistävältä järjestöltä, niin tämä yhteistyö palvelee todellisuudessa loistavasti Lukukeskuksen tavoitteita. Haluamme yhdessä saada suomalaiset lapset ja nuoret ymmärtämään, että suurelle osalle maailman lapsista lukeminen on luksusta ja lukutaitoa kannattaa arvostaa. Parhaassa tapauksessa suomalaislasten oma lukumotivaatio ja -tahto kasvaa samalla kun he saavat auttaa lukemalla muuta maailmaa.

Suomen Pakolaisavun kokemusten perusteella kehitysapuun liittyvät lukuhaasteet ja kampanjat ovat vaikuttaneet erityisen positiivisesti poikien lukuintoon. Onhan se hieno ajatus, että heikosta lukutaidosta moitteita saaneet suomalaiset pojat saavat tässä tilaisuuden auttaa kehitysmaiden tyttöjä. Lukuhaasteen ideana on useimmiten se, että suomalaislapsen lukupanosta vastaan joku lahjoittaa tietyn rahasumman lukutaidon edistämiseksi kehitysmaissa. Kyse on pienistä summista – yksi lukutaito maksaa n. 10 euroa.

Lukutaito pelastaa maailman tai vähintään tekee siitä kaikille paremman paikan elää. Unescon tietojen mukaan maailmassa on 781 miljoonaa lukutaidotonta ihmistä, joista kaksi kolmasosa on naisia. Vaikka lukutaito on maailmanlaajuisesti lisääntynyt, naisten ja miesten lukutaidottomuuden suhde on pysynyt samana. Monissa julistuksissa toistettuja totuuksia on, että lukutaito on keino vastustaa köyhyyttä, parantaa sukupuolten tasa-arvoa, edistää rauhaa ja demokratiaa. On selvää, että lukutaitoinen sopeutuu paremmin uusiin olosuhteisiin ja osaa pitää puoliaan.

Toukokuisessa YK:n Koulutuksen maailmanfoorumissa 130 ministeriä julisti sitoutumisensa yhteisiin maailman koulutuksen tulevaisuuden tavoitteisiin. Tavoitteena on, että kaikki maailman nuoret saavuttaisivat tarvitsemansa toiminnallisen luku- ja laskutaidon vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on huikea ottaen huomioon, että Afrikassa on vielä maita, joissa lukutaitoisia on alle puolet. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii kovasti tahtoa, yhteistyötä sekä isoja ja pieniä tekoja.

Suomalaiset kehitysyhteistyö- ja avustusjärjestöt tekevät hienoa työtä lukutaidon edistämiseksi. Esimerkiksi Suomen pakolaisapu järjestää Afrikassa pakolaisleireillä lukutaitokoulutusta aikuisille, erityisesti naisille. Kursseille on sellaista tungosta, etteivät kaikki mahdu mukaan. Erityisesti naisten kouluttamisen on huomattu parantavan koko yhteisön hyvinvointia. Pakolaisten edellytykset selviytyä paranevat huomattavasti.

Eihän kehitysapu ole sen antajalle aina täysin pyyteetöntä hyväntekeväisyyttä, sopimusten pakottamaa velvollisuutta tai katteetonta kulua. Sillä on jopa lyhyellä tähtäimellä Suomelle taloudellisesti kannattavia vaikutuksia. Samalla kun autetaan maapallomme köyhimpiä asukkaita, tuetaan omaa koulutusvientiä ja innovaatiotyötä. Suomalaiset ja muut eurooppalaiset yritykset tarvitsevat paikallista työvoimaa. Lukutaidoton väki ei pysty suoriutumaan näistä töistä.

Pelkään, että suomalaisten järjestöjen hienoja hankkeita ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin jos hallituksen leikkaukset toteutuvat suunnitellussa laajuudessaan. Ei Suomi yksin tee maailmasta lukutaitoista mutta Suomella on yhtenä maailman edistyneemmistä valtioista vastuu ja kunnia pitää huolta myös kaukaisista, apua tarvitsevista naapureista.

Lukeva kansa on Suomen kilpailukyvyn tae ja lukutaitoinen väestö koko maailman kilpailukyvyn tae. Jos maapallomme ei pysty olemaan kilpailukykyinen universumissa, mitä väliä on miten kilpailukykyinen Suomi tai joku muu yksittäinen alue sen pinnalla on.