Lukemisen asialla sivistysvaliokunnassa

Lukukeskus järjesti tapaamisen eduskunnan sivistysvaliokunnalle 17.4.2013. Alustuksissa painotettiin lukutaidon merkitystä ja ilmaistiin huoli lukutaidon heikkenemisestä.

Tilaisuus alkoi Lukukeskuksen puheenjohtajan Timo Parvelan puheenvuorolla. Hän vertasi lukutaitoon liittyvää huolta tsunamivaroitukseen. Jos varoitusjärjestelmä on rantavedessä, varoitus tulee liian myöhään. Toivottavasti näin ei ole suomalaislasten lukutaidon heikkenemisestä viestivien signaalien suhteen.

Tutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta esitti koonnin Pisa- ja Pirls-tutkimuksista. Suomalaiset yhdeksäs- ja neljäsluokkalaiset ovat niissä menestyneet, ja leimallista on se, että koulujen ja alueelliset erot ovat pieniä. Toisaalta Suomessa on huomattavan suuret tasoerot sukupuolten välillä, poikien tappioksi. Kaikkiaan heikkojen osaajien osuus on 8 %:a. Menestymistä varjostaa se, että kokonaiskeskiarvo jää tyydyttävään tasoon. Sulkunen varoitti tuudittautumasta Pisa-menestykseen: ei ole syytä jarruttaa lukutaidon edistystyötä aikana, jolloin luettavat tekstit ja lukemisen tavat ovat murroksessa.

Sulkunen kiinnitti huomiota siihen, että asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvä oppimistulokset saavutetaan Suomessa heikosti, lisäksi lukuharrastuksen tukeminen on melko vähäistä. Opettajat yrittävät parhaansa resurssien, opetussuunnitelmien ja oppikirjojen puristuksissa. Opetuksen suuntana tulisi olla oppijakeskeinen pedagogiikka, jossa oppimisympäristöjen rajat madaltuvat. Koulun ja sen ulkopuolisen maailman kuilua tulisi kaventaa monipuolisin opetusmenetelmin oppimisen iloksi ja hyödyksi.

Alakoulun terveiset toi luokanopettaja Reija Lampi-Parvela. Hänen kokemuksensa mukaan lasten lukutaito on viime vuosina heikentynyt ja lasten on vaikea keskittyä lukemiseen. Siksi Lampi-Parvelan tunneilla luetaan paljon kirjoja. Lisäksi lukuharrastukseen pyritään saamaan tuki kotoa, koska monet kodit eivät sitä luonnostaan tee. Lampi-Parvela pitää koulukirjastojen roolia erityisen tärkeänä ja toivoo niille tukea. Opettajien yhteistyö ja erityisopetuksen apu oppimistaitojen kehittämiseksi ovat merkityksellisiä lukutaidon kartuttamisessa.

Äidinkielenopettaja Tuija Takala kertoi havaintoja nuorten lukemisesta, näkökulmana oli ammatillinen koulutus. Vaikka nykyisin luetaan enemmän kuin koskaan, lähinnä vapaa-ajalla verkossa, tuoreimmat tutkimukset kertovat siitä, että lukeminen on silmäilevää ja pinnallista; esimerkiksi lukionuoria koskevan tutkimuksen mukaan opiskelijoilla on vaikeuksia tiedonhaussa ja oleellisten tietojen poimimisessa. Ammatillisessa koulutuksessa nuoret tarvitsevat hyviä luku- ja kirjoitustaitoja pärjätäkseen opinnoissaan ja tulevassa työssä. Peruskoulun jälkeen perustaidot eivät ole lainkaan itsestäänselvyys. Moni opiskelija kaipaa paljon taitojen vahvistusta, kannustusta ja ohjausta. Syynä on usein motivaation puute tai tottumattomuus pitkäjänteiseen lukemiseen ja luetun pohjalta tekstin tuottamiseen. Monipuolisen lukemisen mielekkyyttä tulisi korostaa koulun ohella kodeissa ja mediassa.

Tilaisuuden lopuksi vs. toiminnanjohtaja Tomi Purovaara esitteli lyhyesti Lukukeskuksen toiminnan painopisteitä. Lukukeskus on julkaissut koonnin 10 teesiä lukemisesta, johon on poimittu tutkimustietoa lukuasioista (http://www.lukukeskus.fi/lukuviikko/10-faktaa-lukemisesta/).

Sari Sulkusen esitys (pdf)

http://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/