Tulostettava versio

Vihjemateriaali 2010

LUKUVIIKON 2010
VIHJEMATERIAALI

Sanasta kuvaksi

KÄSIKIRJOITTAJAN AMMATTI

Käsikirjoittaja keksii ja kirjoittaa, mitä elokuvassa tai tv-sarjassa tapahtuu. Käsikirjoittaja luo tarinan ja sen henkilöt. Hän kirjoittaa, mitä henkilöt tekevät ja puhuvat. Hän päättää millaisia valintoja henkilöt tekevät, kun he kohtaavat tarinan mukanaan tuomia yllätyksiä.

Käsikirjoittaja ei vain kerro elokuvan tarinaa sanoin, vaan hänen on saatava tarina elämään kuvina. Kärjistäen voi sanoa, että kirja kertoo asioita, mutta elokuva näyttää asioita.

Käsikirjoittajan työn tuloksena syntyy elokuvan käsikirjoitus. Sen perusteella ohjaaja, kuvaaja, leikkaaja ja näyttelijät tekevät valmiin elokuvan. Valmis elokuva on aina monen ihmisen yhteistyön tulos.

Käsikirjoituksessa yhtä, tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvaa tilannetta sanotaan kohtaukseksi. Kohtauksessa on aina käänne eli kohtauksen jälkeen asiat ovat jollain tavoin eri lailla kuin ennen.

Myös koko elokuvan tarinassa muutos on oleellista. Yleensä elokuvan alun ja lopun välillä päähenkilöiden elämä muuttuu ratkaisevasti ja peruuttamattomasti.

Elokuvassa on oltava kaikki, mitä katsoja tarvitsee ymmärtääkseen tarinan ja sen henkilöt. Elokuvateatterissa ei jaeta katsojille käsikirjoitusta mukaan selailtavaksi, vaikka hyvä käsikirjoitus olisikin nautinnollista luettavaa. Tunnettujen elokuvien käsikirjoituksia löytyy paljon netistä, esim. osoitteesta www.simplyscripts.com. Googlessa voi käyttää hakusanoja script, movie script, screen play jne.

Suomessa käsikirjoittajien ammattikunta on pieni, mutta kasvaa nopeasti. Opetusta annetaan mm. Taideteollisen korkeakoulun Elokuvataiteen laitoksella ja ammattikorkeakoulu Metropolian AV-linjalla. Suomen tv- ja elokuvakäsikirjoittajista suurin osa kuuluu Käsikirjoittajien kiltaan, jossa on reilut 70 jäsentä.

PÄIVÄKOTI

1. KIRJOITTAJAT JA NÄYTTELIJÄT

Jakaantukaa kahteen ryhmään. Toiset keksivät pienen tarinan tai tilanteen, jonka opettaja voi kirjoittaa ylös. Tarinassa voi olla muutamia henkilöitä ja se voi tapahtua vaikka tarhan pihalla tai sitten ihan kuvitteellisessa paikassa. Tarinassa täytyy olla hyvän käsikirjoituksen mukaisesti olla alku, keskikohta ja loppu – muita vaatimuksia ei ole.

Kun tarina on saatu talteen, opettaja kertoo sen toiselle ryhmälle eli näyttelijöille. Tarinan keksijät eivät saa olla neuvomassa miten tarina näytellään, vaan toinen ryhmä tulkitsee sen omalla tavallaan. He painottavat niitä asioita, joita tarinassa pitävät tärkeinä.

Sitten seuraa esitys. Yleisönä ovat tietenkin tarinan keksijät, jota saavat nyt nähdä miltä heidän tarinansa näyttää näyteltynä.

Sitten käsikirjoittajat ja näyttelijät vaihtavat paikkaa.

Jälkikäteen voidaan jutella:
Miltä tuntui nähdä oma tarina toisten näyttelemänä?
Muuttuiko tarina? Miten?
Kumpi oli mukavampaa, tarinan keksiminen vai sen näytteleminen?

2. VERTAILU: KIRJAT JA ELOKUVAT/TV-SARJAT

Monista tutuista ja suosituista lastenkirjoista on tehty elokuva ja/tai tv-sarja. Lukekaa kirja ja katsokaa elokuva/tv-sarja. Vertailkaa niitä ryhmässä. Keskustelkaa.

Mitä tulee lisää, kun kirjasta tehdään elokuva? Mitä jää pois?
Mikä oli hauskinta kirjassa? Entä elokuvassa?
Kun kuuntelet kirjaa, kuvitteletko sen erilaiseksi kuin elokuvassa?
Ovatko henkilöt samanlaisia kirjassa ja elokuvassa? Onko tunnelma samanlainen?

Kotimaisia:

RISTO RÄPPÄÄJÄ
- Elokuva Risto Räppääjä (2008) perustuu kirjoihin Risto Räppääjä ja pakastaja Elvi sekä Risto Räppääjä ja nuudelipää.
- Uusin Risto Räppääjä elokuva Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010) ei perustu mihinkään jo ilmestyneistä kirjoista, mutta käsikirjoituksen ovat tehneet kirjojenkin takana olevat Sinikka ja Tiina Nopola.
- Risto Räppääjä on saanut myös oman tv-sarjan, joka tulee TV2:sta. Sarjan piirtäjät Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat kuvittaneet myös Räppääjä-kirjat.

HEINÄHATTU JA VILTTITOSSU
Samanniminen elokuva ilmestyi vuonna 2002, perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan kirjojen maailmaan.

MUUMIT
Tove Janssonin Muumit seikkailevat monenlaisissa tv-sarjoissa, joista monille lapsille tutuin on Japanissa tehty animaatiosarja. Tuntevatko lapset alkuperäistä Muumia, kirjoja ja sarjakuvia?

Ulkomaisia:

Nalle Puh, Tiheikön väki, Franklin, Petteri Kaniini jne.
Esim. A.A. Milnen kirjojen Nalle Puh ja Disney-elokuvien Nalle Puh ovat aika erilaisia. Millä tavalla?

3. SATUSUOMALAINEN: RÖLLI

Tutustukaa Rölliin, joka on vuosien varrella esiintynyt omassa tv-sarjassa, elokuvissa ja kirjoissa.

Lyhyesti Röllistä:
Rölli-peikko syntyi Allu Tuppuraisen päässä jo melkein kolmekymmentä vuotta sitten. Allu Tuppurainen kirjoitti satuja erakkona viihtyvästä peikosta, joka pitää itseään pelottavana ja ilkeänä, mutta on oikeasti sydämellinen ja kiltti.

Allu Tuppurainen on esittänyt itse keksimäänsä ja kehittämäänsä Rölliä televisiossa, teatterissa, äänikaseteilla ja elokuvissa. Myös Rölli-laulut ovat Tuppuraisen itse sanoittamia ja säveltämiä. TV-sarjaa on esitetty pitkään Pikku Kakkosessa. Lapsille on tuttu Röllin huudahdus "kautta likaisten varpaitteni!"

Röllistä on myös tehty kokoillan animaatioelokuva, Röllin sydän (2007). Elokuva toteutettiin käsin piirrettynä klassisena animaationa ja sen ohjasi Pekka Lehtosaari. Röllin äänenä kuullaan itse Allu Tuppuraista.

Yleisestä uskomuksesta huolimatta Rölli ei ole oikeasti peikko. Allu Tuppurainen on itse sanonut että Rölli on osa outoa lajia, jotka eivät ole ihmisiä, eivätkä eläimiä.

Tehtävä 1:
Miettikää Rölli-hahmoa yhdessä. Pienten lasten mielestä Allu Tuppuraisen esittämä Rölli voi olla aika pelottava, vaikka se onkin kiltti.
Mikä tekee Röllistä pelottavan?
Mikä tekee Röllistä hauskan?
Pohtikaa, onko hassu hahmo usein myös vähän pelottava?

Tehtävä 2:
Keksikää omia hassuja hahmoja.
Keksikää hassuille hahmoille: Hassut vaatteet, hassuja puheita, hassu kävely, hassu nauru jne.
Eläytykää hassuun hahmoon ja vastailkaa kysymyksiin hassuna hahmona.
Miettikää miten hassu hahmo syö, nukkuu, siivoaa, juoksee jne.
Mikä tekee hahmosta hauskan?

4. HERTAN MAAILMA - OPETTAVAISIA RIIMEJÄ

Pikku kakkosessa on suosittu Hertta-hahmo, joka riimittelee hauskasti ja opettavaisesti. Sarjan on käsikirjoittanut Niina Veittikoski, joka on myös luonut Hertan hahmon.
Katsokaa muutamia Hertan maailmaa jaksoja (löytyy mm. internetistä Pikku Kakkosen kotisivuilta) päiväkotiryhmän kanssa.

Esimerkkejä Hertan riimeistä:
Suussa on mulla hampaat ja kieli,
ja melkein aina iloinen mieli.
Toisinaan tuntuu, että ei, en kestä,
mutta täytyy ne hampaat pestä…

Tollo pieni sottapytty,
selvitetään tämä mytty.
Ohhoh, onpas likaa,
selvitetään tuota pikaa…

Jutelkaa riimittelystä, mitkä Hertan riimit olivat erityisen hauskoja tai jäivät erityisen hyvin mieleen.
Yrittäkää itse keksiä riimejä, löytää sanoja, jotka rimmaavat. Kukka - sukka, hammas – lammas, nenä - tenä jne. Minulla on hammas, valkoinen kuin lammas. Kaikki riimit kelpaavat!
Keksiikö joku opettavaisia riimejä Hertan maailmaa tapaan?
Miksi riimit jäävät helpommin mieleen kuin tavalliset lauseet?

Lisää riimejä vaikkapa seuraavissa kirjoissa:
Laura Ruohonen: Allakka pullakka, Otava 2004
Jukka Laukkanen (kuv.) & Vesa Löhönen: Ajan Hukkaa, sanoi susikuski, Karisto 2002
Jukka Laukkanen: Vänkylöitä, Karisto 2004 
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu, WSOY
Miina ja Manu -kirjat
Richard Scarry (suom. Kaarina Helakisa): Hanhiemon lorulipas, Tammi
Irma Hannula - Emmi Yli-Kovero (kuv.): Riinun Riimit, Emmi-tuote 2007

ALAKOULU

1. SATUJEN MONET VERSIOT

Monista vanhoista saduista on tehty Disney-elokuvia ja kirjoja, joissa niiden tarinaa on muutettu. Usein tarina on käsikirjoitettu alkuperäistä satua pehmeämmäksi ja kiltimmäksi. Vanhat sadut olivat usein aika hurjia ja niissä on pelottaviakin käänteitä.

Lukekaa vanhoja satuja niiden alkuperäisessä asussaan (esim. Grimmin veljesten keräämä versio, Pienestä merenneidosta Hans Christian Andersenin versio) ja verratkaa niitä Disney-elokuviin tai Disney-kirjoihin, joita niistä on tehty.

Millaisia muutoksia on tehty? Kerro millaisia eroja tarinassa on.
Kumpi versio on mielestäsi parempi? Kumpi herätti enemmän tunteita?
Onko menetetty jotain, kun alkuperäistä tarinaa on muutettu?
Sopivatko vanhat sadut sellaisinaan 2000-luvulle?

Esimerkkejä:
Pieni merenneito, Disney elokuvan ensi-ilta 1989
Tuhkimo (ensi-ilta 1950)
Alladin (ensi-ilta 1992)
Kaunotar ja hirviö (ensi-ilta 1991)
Lumikki ja seitsemän kääpiötä (ensi-ilta 1938)
Prinsessa Ruusunen (ensi-ilta 1959)

ALAKOULU/YLÄKOULU

1. HAVAINNOINTI

Käsikirjoittaja tekee jatkuvasti havaintoja ympäröivästä maailmasta. Vain tarkkailemalla ympäristöään oppii tekemään aitoja roolihenkilöitä, jota tuntuvat katsojasta uskottavilta.

Tehtävä:
Lähtekää luokasta kävelylle, yksin tai pareittain. Katselkaa ympärillenne. Millaisia ihmisiä näette? Valitkaa joku ohikulkija, joka kiinnittää huomionne. Teidän ei tarvitse mennä kyselemään häneltä mitään, katsotte vain ohi kulkiessa.

Kun palaatte luokkaan, kirjoittakaa tuosta ohikulkijasta muistiin kaikki, mitä näitte. Ikä? Sukupuoli? Vaatteet? Kengät? Mitä hän teki? Puhuiko hän jotain, jos puhui, niin mitä? Näyttikö hän iloiselta tai surulliselta? Katsoiko hän teitä? jne.

Miettikää millainen ihminen ohikulkija saattaisi havaintojenne perusteella olla. Kuvitelkaa hänestä mahdollisimman paljon. Luonne? Ammatti? jne. Mihin perustatte arvionne?
HUOM. Te ette voi tietää olitteko oikeassa, eikä se ole tärkeääkään. Tärkeää on huomata asioita ja tehdä niistä päätelmiä.

2. KERRO KUVILLA JA ÄÄNELLÄ

Kirjassa voi kertoa, että ”Tässä kävelee tyttö, jota kiusataan koulussa”. Elokuvassa tämä sama asia täytyy näyttää. Jos kuvassa vain kävelee tyttö, ei katsoja voi tietää kiusataanko häntä vai ei. Helpoin vaihtoehto on tietysti lisätä kertojaääni, joka paljastaa asian, mutta sellainen elokuva muuttuu äkkiä tylsäksi. Yleensä on parempi kertoa asia tapahtumien kautta. Kuvassa siis tapahtuu jotain, joka kertoo asian katsojalle.
Esim. Joku heittää tytön niskaan lunta/haukkuu tyttöä.
Heti herää myös kysymys, että mitä tyttö tekee? Puolustautuuko hän? Juoksee pois? Alkaa itkeä?

Tehtävä 1:
Kirjoita pieni kohtaus, jossa tulee selväksi, että tyttöä kiusataan koulussa. Mikä tapahtuma eli käänne kertoo asian? Kuitenkin niin, että emme kuule tytön ajatuksia tai kertojaääntä, joka paljastaisi meille asian. Kerro vain mitä tapahtuu, mitä henkilöt tekevät ja mitä he puhuvat.

Kyseessä on siis vain yksi kohtaus, ei tarvitse kertoa koko tytön tarinaa.

Lisää tilanteita/kohtauksia, jotka voit kertoa kuvalla ja äänellä:
- Tyttö/poika voittaa pelkonsa ja tekee jotain, mitä ei ole ennen uskaltanut.
- Poika näkee tytön ja ihastuu.
- Poika/tyttö mokaa itsensä koko luokan edessä.
- Seurusteleva pariskunta eroaa.
Keksi itse lisää…

Tehtävä 2:
Katso edellisen tehtävän kohtauksia ja kirjoita ne nyt kokonaan ilman puhetta. Eli tarinan henkilöt eivät puhu, mutta asia tulee selväksi toiminnan kautta. Miten saat asian kerrottua niin, että tilanne tulee ymmärrettäväksi?

Nyt ollaan kuvilla kertomisen ytimessä. Kokeile joskus katsoa tv-sarjaa tai elokuvaa ilman ääntä (ja ilman tekstitystä!) ja huomaat ymmärtäväsi aika paljon.

3. HENKILÖN LUOMINEN

Käsikirjoittajan pitää tuntea tarinansa henkilöt niin tarkasti, että tietää miten henkilö puhuu, miten pukeutuu, miten juo kahvinsa tai millaisesta musiikista pitää. Tietenkin pitää tietää ikä, sukupuoli, kotimaa, ammatti tai opiskelupaikka, lapsuus, vanhemmat jne.

Elokuvassa ja televisiossa tämä kaikki näytetään toiminnalla ja puheella. Yleensä tarinan alussa yritetään muutamalla kohtauksella kuvata millaisesta henkilöstä on kyse. Tämä on yksinkertaisimmillaan sitä, että tarinan sankari silittää koiraa, kun taas tarinan pahis potkaisee koiraa.

Tehtävä 1: Keksi ja suunnittele roolihenkilö.
Ajattele roolihenkilösi mahdollisimman tarkasti.
Nimi? Sukupuoli? Ikä? Harrastukset? Luonne? Mitä henkilösi pelkää? Entä mitä hän rakastaa? Millaiset vanhemmat hänellä on? jne.

Tehtävä 2: Esitä roolihenkilöäsi.
Esitä suunnittelemaasi roolihenkilöä. Kuvaile mitä sinulla on ylläsi, puhu henkilön äänellä ja tyylillä jne.
Muut oppilaat kysyvät kysymyksiä sinulta ja sinä vastailet tänä henkilönä.
Ymmärtävätkö muut millaisesta henkilöstä on kyse?
Onko henkilösi muiden mielestä uskottava?
Muistuttaako hän jotakin oikeaa henkilöä?

4. FANTASIAKIRJALLISUUS

Monet suositut fantasiaelokuvat perustuvat kirjaan. Esimerkiksi nämä:

TARU SORMUSTEN HERRASTA
Alkuperäisteos, trilogia ilmestyi 1953-55, suomennos WSOY, 1973-1975
Peter Jacksonin ohjaama elokuvatrilogia: Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit (2001), Kaksi tornia (2002) ja Kuninkaan paluu (2003)

NARNIAN TARINAT
Narnian tarinat, kirj. C.S. Lewis (1898-1963). Narnia-sarja (Otava, 1959-79) käsittää kaikkiaan seitsemän kirjaa:

• Velho ja leijona
• Prinssi Kaspian
• Kaspianin matka maailman ääriin
• Hopeinen tuoli
• Hevonen ja poika
• Taikurin sisarenpoika
• Narnian viimeinen taistelu

Elokuva Narnian tarinat: Velho ja leijona 2005, Prinssi Kaspian (2008)

TWILIGHT-sarja, kaikkiaan neljä kirjaa:
Suomennettu nimillä Houkutus, Uusikuu, Epäilys ja Aamunkoi (WSOY 2005-2009)
Elokuvat: Houkutus (2008) ja Uusikuu (2009).

HARRY POTTER –sarja
Kirjat:

• Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher's Stone, 1997 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 1998)
• Harry Potter ja salaisuuksien kammio (Harry Potter and the Chamber of Secrets, 1998 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 1999)
• Harry Potter ja Azkabanin vanki (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 1999 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2000)
• Harry Potter ja liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire, 2000 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2001)
• Harry Potter ja Feeniksin kilta (Harry Potter and the Order of the Phoenix, 2003 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2004)
• Harry Potter ja puoliverinen prinssi (Harry Potter and the Half-Blood Prince, 2005 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2006)
• Harry Potter ja kuoleman varjelukset (Harry Potter and the Deathly Hallows, 2007 – suom. Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2008)

Elokuvat:

• Harry Potter ja viisasten kivi (2001)
• Harry Potter ja salaisuuksien kammio (2002)
• Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004)
• Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005)
• Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007)
• Harry Potter ja puoliverinen prinssi (2009)

Kirjasarjan viimeiseen osaan perustuva Harry Potter ja kuoleman varjelukset jaetaan kahdeksi elokuvaksi, joista ensimmäinen ilmestyy 2010 ja toinen 2011.

Lue kirja ja katso elokuva. Jos saat käsiisi elokuvan käsikirjoituksen, tutustu myös siihen. Vertaa kirjaa ja elokuvaa keskenään.

Mitkä osat kirjasta ovat taipuneet hyvin elokuvaksi? Mitkä taas huonosti? Miksi? Fantasiakirjojen sovittaminen elokuvaksi olisi ollut ovat vaikeaa ilman nykytekniikkaa. Mitä mieltä olet elokuvan erikoisefekteistä (tietokoneavusteisesta kuvasta jne.), joilla kirjan fantasiamaailmaa on tavoiteltu?

Mitä sellaista on kirjassa, jota elokuvassa ei ole lainkaan? Entä onko elokuvassa jotain lisää verrattuna kirjaan?

Jos olet katsonut ensin elokuvan, kuinka se vaikuttaa kirjan lukemiseen?

5. SALATUT ELÄMÄT

Salatut elämät tv-sarjan pohjalta on kirjoitettu monta kirjaa. Yhteensä niitä on ilmestynyt 15 kappaletta:

• Katri Manninen: Miia & Saku (WSOY, 2000)
• Katri Manninen: Siljan jenkkivuosi (WSOY, 2001)
• Katri Manninen: Kallen inttivuosi (WSOY, 2001)
• Katri Manninen: Aamun uudet kuviot (WSOY, 2001)
• Katri Manninen: Saku ja suuri suru (WSOY, 2002)
• Tarja Huhtala: Teemun tarina (WSOY, 2002)
• Tarja Huhtala: Aamu, Inka ja ihana Imari (WSOY, 2003)
• Tarja Huhtala: Ken ja isosiskon viimeinen kesä (WSOY, 2003)
• Outi Ikonen:  Ami ja ensirakkaus (WSOY, 2004)
• Outi Ikonen: Annika ja Amerikan unelma (WSOY, 2005)
• Outi Ikonen: Ken ja Sauli kaukana kotoa (WSOY, 2006)
• Tarja Huhtala: Ossi ja lumikuningatar (WSOY, 2007)
• Teemu Salonen: Romeo ja onnentähti (WSOY, 2008)
• Nina Linnovaara: Sofia ja salaisuuksien kevät (WSOY, 2008)
• Outi Ikonen: Salla ja haaveiden kaupunki (WSOY, 2009)

Kirjoja ovat pääasiassa kirjoittaneet Salatut elämät-sarjan käsikirjoittajat. Kirjoissa ei ole tapahtumia suoraan tv-sarjasta, vaan ne kertovat asioista, joita sarjassa ei ole nähty.

Lue joku Salatut elämät kirja ja vertaa sitä omaan käsitykseesi sen päähenkilöistä ja sivuhenkilöistä.

Mieti mistä Salatut elämät henkilöstä haluaisit lukea kirjan. Millainen se kirja olisi? Mieti mikä kirjan nimi voisi olla ja mistä se kertoisi?

6. SKETSIHAHMOT

Käsikirjoittajat yrittävät usein keksiä hahmoja ja tarinoita, jotka naurattavat katsojia. Tällaisia ovat huumorisarjat ja sketsihahmot.

Esimerkkinä tv-sarjassa Putous:
Jone Riksusta: ”Ime parsaa!
Mr. Aimo Ala-Mansikka: ”Tunnustan ja ennustan, pahempaa on tulossa

Miettikää, mitä kuuluu hauskaan tyyppiin.
Millaiset vaatteet? Millaiset hiukset? Onko silmälasit

Usein hauskalla hahmolla on joku hokema eli asia, jota hän toistelee. Millainen hokema on hauska?

Miksi joku naurattaa? Millaiset asiat teitä naurattavat?
Sanotaan, että kun asia jännittää tai pelottaa, se usein myös naurattaa. Onko näin?

Keksikää omia sketsihahmoja. Hahmoille voi kerätä koulusta ja kotoa hassuja vaatteita, hattuja jne. Leikkikää ja esittäkää hahmoja toisillenne.

YLÄKOULU

1. TOSI-TV eli REALITY

Tosi-tv eli reality sarjoja ovat mm. Huippumalli haussa, Suurin pudottaja, Big Brother, Sairaala, Matkaoppaat. Reality-sarjoja on siis hyvin erilaisia, mutta aina sarjoissa esiintyy ns. tavallisia ihmisiä, jotka joutuvat kiinnostaviin tilanteisiin.

Reality-sarjoilla on käsikirjoittaja. Käsikirjoittaja valitsee kilpailijoita, suunnittelee heille tulevia tehtäviä ja osallistuu valmiin ohjelman kokoamiseen eli leikkaamiseen. Tilanteet on siis yleensä käsikirjoitettu etukäteen, vaikka ohjelmassa esiintyvien ihmisten reaktiot ovatkin aitoja.

Reality-sarjoissa materiaalia kuvataan paljon enemmän kuin lopullisessa ohjelmassa näkyy. Valinnoilla halutaan antaa osallistujista tietty kuva. Heidän piirteitään kärjistetään: kiltistä tehdään vielä kiltimpi ja ilkeilijästä ilkeämpi.

Tehtävä 1: Keskustelua realityn käsikirjoittamisesta.
Keskustelkaa siitä millaisia reality-sarjoja itse katsotte.
Miettikää, mitä käsikirjoittaja näissä sarjoissa tekee ja miksi.
Miten todellisuutta käsikirjoitetaan? Millaisia valintoja tehdään?
Millaisia osallistujia sarjaan valitaan? Millaiset osallistujat luovat tapahtumia ja draamaa?

Tehtävä 2: Oma reality-sarja.
Uudesta tv-ohjelmasta luodaan aina konsepti. Konseptissa esitellään televisio-ohjelman ydin tiiviissä paketissa. Siinä kerrotaan mistä lajityypistä (draamasarja, poliisisarja, reality jne.) on kyse. Konseptissa esitellään myös ohjelman keskeinen idea.

Keksikää ryhmässä oma konsepti tosi-tv eli reality tv- sarjalle. Sarja voi olla esim. kilpailumuotoinen (Huippumalli haussa, Suurin pudottaja) tai doku-soap (Sairaala, Matkaoppaat).
Millaisia osallistujia valitsisitte sarjaan? Millaisia tehtäviä osallistujille käsikirjoitettaisiin?

LUKIO/AMMATTIKOULU

1. SARJAKUVAT JA ELOKUVAT

Usein arvioidaan, että sarjakuva taipuu kuvallisuutensa vuoksi paremmin elokuvaksi kuin kirja. Useista toimintasarjakuvista on sovitettu versioita televisioon ja elokuvaan. Tietokoneavusteisen elokuvan myötä nämä yliluonnolliset sankarit ovat kokeneet uuden tulemisen.

Tutustu johonkin seuraavista sarjakuvaklassikoista:

BATMAN
Sarjakuva alkoi ilmestyä 1939, luoja Bob Kane
Elokuvat:
BATMAN ensi-ilta 1989 (ohj. Tim Burton)
BATMANIN PALUU ensi-ilta 1992 (Tim Burton)
BATMAN FOREVER ensi-ilta 1995 (Joel Schumacher)
BATMAN & ROBIN ensi-ilta 1997 (Joel Schumacher)
BATMAN BEGINS ensi-ilta 2005 (Christopher Nolan)
YÖN RITARI ensi-ilta 2008 (Christopher Nolan)

SUPERMAN
Sarjakuva alkoi ilmestyä 1932, luojat Joe Shuster, Jerry Siegel
Elokuvat:
SUPERMAN ensi-ilta 1978 (Richard Lester)
SUPERMAN 2 ensi-ilta 1980 (Richard Lester)
SUPERMAN 3 ensi-ilta 1983 (Sidney J. Furie)
SUPERMAN 4 ensi-ilta 1987 (Bryan Singer)
SUPERMAN RETURNS ensi-ilta 2006
SUPERMAN: DOOMSDAY ensi-ilta 2007 (animaatio)
JUSTICE LEAGUE ensi-ilta 2008 (animaatio)
The New Frontier

SPIDERMAN
Sarjakuva alkoi ilmestyä 1962, luojat Stan Lee, Steve Ditko
Elokuvat:
SPIDER-MAN 1 ensi-ilta 2002 (ohj. Sam Raimi)
SPIDER-MAN 2 ensi-ilta 2004 (ohj. Sam Raimi)
SPIDER-MAN 3 ensi-ilta 2007 (ohj. Sam Raimi)

SIN CITY
Sarjakuva alkoi ilmestyä 1992, luoja Frank Miller
Elokuvat:
SIN CITY ensi-ilta 2005 (Robert Rodriguez)
(Frank Miller)
SIN CITY 2 ensi-ilta 2010 (tulossa, samat tekijät)

HELL BOY
Sarjakuva alkoi ilmestyä 1993, luoja Mike Mignola
Elokuvat:
Hellboy ensi-ilta 2004 (Guillermo Del Toro)
Hellboy II: The Golden Army ensi-ilta 2008 (Guillermo Del Toro)

Tehtävä 1: Sarjakuvan kehitys
Tutustu sarjakuvahahmon historiaan, esim. wikipediasta löytyy paljon tietoa.
Kuka hahmon on luonut? Milloin se on tehty?
Maailma sarjakuvan ympärillä on muuttunut, miten hahmo on muuttunut vuosien varrella? Mistä arvelet muutosten johtuvan?
Mikä on sarjakuvan perusidea? Onko se muuttunut? Pohdi erityisesti sarjakuvan pääsankarin muutosta. Onko mustavalkoinen hyvä-paha asetelma muuttunut?
Puhutteleeko sarjakuva yhä tänä päivänä, toimiiko sen tarina? Miksi?
Millaisia vastustajia sarjakuvan sankarilla on? Onko sankarilla päävihollista? Millainen hän on?

Tehtävä 2: Vertaa sarjakuvaa ja siitä tehtyä elokuvaa.
Katso sarjakuvaan perustuva elokuva.
Kuinka paljon sarjakuva ja elokuva muistuttavat toisiaan? Tutki kuka on käsikirjoittanut elokuvan. Miten arvioit hänen onnistuneen siirtämään sarjakuvan maailman valkokankaalle?
Onko sarjakuvan alkuperäinen luoja ollut mukana?
Kenelle arvioit sarjakuvan ja elokuvan olevan suunnattu (eli mikä on kohdeyleisö)?
Miten elokuva menestyi? Mistä arvoit menestyksen/flopin johtuvan?

On sanottu, että oikeassa elämässä ei ole oikeutettua väkivaltaa, mutta sarjakuvissa ja elokuvissa on. Pohdi tätä ajatusta. Onko se totta? Onko sen suhteen tapahtunut muutosta?

2. ELOKUVAT JA KIRJAT

Elokuva ja tv-sarja kertovat tarinoita. Myös kirjat kertovat tarinoita. Mutta elokuva ja kirja kertovat tarinoita eri tavalla, niillä on eri kieli. Elokuva kertoo kuvilla ja äänellä. Käsikirjoituksessa on kaksi perusosaa: toiminnankuvaus ja dialogi.

Suomessa on tehty erityisen paljon kirjoihin pohjautuvia elokuvia. Tutustu johonkin niistä. Seuraavassa muutamia suhteellisen tuoreita esimerkkejä, mutta muitakin löytyy:

Maata meren alla
Kirjan kirjoittaja Riikka Ala-Harja (Gummerus 2003). Elokuvan käsikirjoitus Lenka Hellstedt (ensi-ilta 2009)

Käsky
Kirjan kirjoittaja Leena Lander (WSOY, 2003). Elokuvan käsikirjoitus Jari Rantala (ensi-ilta 2008)

Äideistä parhain
Kirjan kirjoittaja Heikki Hietamies (Otava, 1992). Elokuvan käsikirjoitus Jimmy Karlsson, Antti Tuuri, Kirsi Vikman (ensi-ilta 2005)

Rööperi
Kirjan kirjoittajat (haastattelujen perusteella) Harri Nykänen ja Tom Sjöberg (Rööperi – rikoksen vuodet 1955–2005, Johnny Kniga, 2005). Elokuvan käsikirjoitus Marko Leino (ensi-ilta 2009)

Havukka-ahon ajattelija
Kirjan kirjoittaja Veikko Huovinen (WSOY, 1952). Elokuvan käsikirjoitus Kari Väänänen (ensi-ilta 2010)

Juoksuhaudantie
Kirjan kirjoittaja Kari Hotakainen (WSOY, 2002). Elokuvan käsikirjoitus Veikko Aaltonen (ensi-ilta 2004)

Tummien perhosten koti
Kirjan kirjoittaja Leena Lander (Kirjayhtymä, 1991). Elokuvan käsikirjoitus Marko Leino (ensi-ilta 2008)

Kuutamolla
Kirjan kirjoittaja Katja Kallio (Otava, 2000). Elokuvan käsikirjoitus Katja Kallio ja Aku Louhimies (ensi-ilta 2002)

Sooloilua
Kirjan kirjoittaja Katja Kallio (Otava, 2002). Elokuvan käsikirjoitus Katja Kallio (ensi-ilta 2007)

Raid-sarja
Raid-kirjat on kirjoittanut Harri Nykänen. Raideja on ilmestynyt kaikkiaan yhdeksän. (Ensimmäinen: Raid - WSOY, 1992). Elokuvan käsikirjoitus Nykäsen lisäksi Tapio Piirainen (ensi-ilta 2003)

Lue kirja/kirjoja ja katso elokuva/elokuvia.

Vertaile seuraavia asioita:
Juoni? Mitä on muutettu tai jätetty pois?
Tutki kuka on käsikirjoittanut elokuvan. Onko kirjan kirjoittaja ollut elokuvanteossa mukana vai ei?
Miten kirjan kieli on kääntynyt elokuvaksi? Puhutaanko kirjassa ja elokuvassa samalla tavalla?
Millainen päähenkilö on kirjassa ja elokuvassa?
Millaisia sivuhenkilöitä on kirjassa ja elokuvassa?
Kuinka kuvallinen/visuaalinen kirja sinun mielestäsi oli? Oliko se elokuvana sen näköinen kuin kuvittelit?
Kumpi teki sinuun suuremman vaikutuksen? Miksi?

3. MYKKÄELOKUVA: KERRO VAIN KUVIN

”Puhtaimmillaan” kuvakerronta on ilman puhetta. Kerro seuraavat kohtaukset/pienet tarinat pelkästään toiminnan kautta. Eli ei puhetta, ei pään sisäisiä mietteitä, ei kertojaääntä. Kirjoita mitä henkilöt tekevät niin, että tilanne tulee selväksi:

Tyttö ja poika ihastuvat.
Pariskunta eroaa, koska toinen on kyllästynyt.
Ystävä saa toisesta selville jotain, jonka vuoksi he riitaantuvat.
Ystävä/rakastettu huijaa, vastapuoli ei tajua.
Keksi lisää!

Jakaantukaa ryhmiin, kirjoittakaa sanaton kohtaus/näytelmä ja esittäkää se muille ryhmille. Ymmärtävätkö muut mistä tarina/kohtaus kertoo?

4. TOSI-TV eli REALITY

Tosi-tv eli reality sarjoja ovat mm. Huippumalli haussa, Suurin pudottaja, Big Brother, Sairaala, Matkaoppaat. Reality-sarjoja on siis hyvin erilaisia, mutta aina sarjoissa esiintyy ns. tavallisia ihmisiä, jotka joutuvat kiinnostaviin tilanteisiin.

Reality-sarjoilla on käsikirjoittaja. Käsikirjoittaja valitsee kilpailijoita, suunnittelee heille tulevia tehtäviä ja osallistuu valmiin ohjelman kokoamiseen eli leikkaamiseen. Tilanteet on siis yleensä käsikirjoitettu etukäteen, vaikka ohjelmassa esiintyvien ihmisten reaktiot ovatkin aitoja.

Reality-sarjoissa materiaalia kuvataan paljon enemmän kuin lopullisessa ohjelmassa näkyy. Valinnoilla halutaan antaa osallistujista tietty kuva. Heidän piirteitään kärjistetään: kiltistä tehdään vielä kiltimpi ja ilkeilijästä ilkeämpi.

Tehtävä: oma reality-konsepti

Konsepti eli ohjelman ydin: Konseptissa esitellään televisio-ohjelman ydin tiiviissä paketissa. Siinä kerrotaan mistä lajityypistä (draamasarja, poliisisarja, reality jne) on kyse ja esitellään ohjelman keskeinen idea.

Esimerkiksi Huippumalli haussa ohjelmassa etsitään kauniiden, mutta tavallisten ja mallintöissä kokemattomien tyttöjen joukosta se, josta voi tulla menestyvä mallimaailman ammattilainen. Tytöt laitetaan asumaan yhdessä ja joka jaksossa he saavat koulutusta ja tehtäviä, joiden perusteella pudotetaan heikoimmin suoriutunut tyttö pois.
Ohjelman draama syntyy tyttöjen kilpailunhalusta ja keskinäisistä suhteista. Mukaan otetaan aina tyttöjä, jotka eivät tule hyvin toimeen muiden kanssa.

Keksikää ryhmässä oma konsepti tosi-tv eli reality tv- sarjalle. Sarja voi olla esim. kilpailumuotoinen (Huippumalli haussa, Suurin pudottaja) tai doku-soap (Sairaala, Matkaoppaat).

A: Keksi hyväntahtoinen tosi-tv sarja, josta katsojalle ja ohjelman osallistujille jää iloinen mieli.

B: Keksi ilkeilevä tosi-tv sarja, joka perustuu osallistujien nolaamiseen ja katsojien kokemaan myötähäpeään ja ylimielisyyteen.

Miettikää molempien sarjojen kohdalla mm:
Voitaisiinko keksimänne sarja toteuttaa televisiossa? Katsoisitko itse sitä? Mikä tekee tosi-televisiosta mielenkiintoisen?

5. ELOKUVAN RAKENNE

Suuri osa elokuvista noudattaa ainakin jossain määrin perinteistä, kolminäytöksistä rakennetta. Näin siitä huolimatta, että sitä kritisoidaan ja puhutaan mm. viisinäytöksisestä elokuvasta. Perinteinen kolminäytöksinen rakenne on kuitenkin se, josta elokuvan rakenteen opettelu aloitetaan.

Mainstream (valtavirta)-elokuvan kolminäytöksinen rakenne lyhyesti:

Ensimmäinen näytös
Kesto noin 30 minuuttia (käsikirjoituksessa sivut 1-30)
Noin 8-10 min kohdalla katalyyttinen tapahtuma, inciting incident (käsikirjoituksen s.8-10), josta varsinainen tarina alkaa.
Näytöksen lopussa ykköskäänne, plot point 1, jossa toiminnan suunta muuttuu ratkaisevasti.
(esim. toimintaleffassa suuri ajojahti alkaa)

Toinen näytös
On pisin, se kestää noin tunnin (käsikirjoituksessa sivut 30-90). Usein ajatellaan, että toinen näytös jakautuu neljään pienempään osaan.
Keskellä kakkosnäytöstä on puoliväli, midpoint (n. sivulla 60), jossa on selvää, ettei päähenkilöllä enää ole paluuta aikaisempaan elämään. Toiminnan suunta pysyy siis samana, mutta syvenee ja panokset kasvavat (esim. toimintaleffassa sankari rakastuu)
Toinen näytös loppuu kakkkoskäänteeseen, plot point 2, jonka jälkeen on ilmeistä, että päähenkilön joutuu suureen testiin ja kokee isoja muutoksia. Tässä käänteessä päähenkilön sanotaan lähestyvän syvintä luolaa.

Kolmas näytös
Pituus noin 30 minuuttia (käsikirjoituksessa sivut 90-120)
Huippukohta eli kliimaksi, jossa päähenkilön kaikki voimat ovat koetuksella. Hän saattaa menettää tai saavuttaa jotain todella arvokasta (esim. toimintaleffassa päähenkilön ja hänen päävihollisensa kaksinkamppailu).
Sen jälkeen loppuratkaisu eli resoluutio.

Katsokaa tuttuja pikiä elokuvia videolta. Pitkä elokuva tarkoittaa kokopitkää, noin 2 tuntia kestävää elokuvateatterilevitykseen tarkoitettua elokuvaa. Löydättekö elokuvista tämän rakennekaavan?
Voitte myös ottaa tueksi elokuvan käsikirjoituksen netistä.

6. KOKEILE KÄSIKIRJOITTAMISTA

Netistä löytyy ilmainen ohjelma Celtx (celtx.com), jonka avulla voit kirjoittaa kohtauksia oikeaan käsikirjoitusmuotoon. Kokeilla voi myös tavallisella word-ohjelmalla, vaikka tekstin asemoinnissa täytyy nähdä vähän vaivaa.

Käsikirjoitus koostuu:
1. Kohtauksen otsikko, jossa kerrotaan tapahtuuko kohtaus sisällä vai ulkona (int. vai ext.), tapahtumapaikka ja tapahtuma-aika.
2. Toiminnan kuvaus eli parenteesi.
3. Henkilöiden puhe eli dialogi.

Tässä esimerkkinä ensimmäinen kohtaus Rööperi-elokuvan kuvauskäsikirjoituksesta, jonka on kirjoittanut Marko Leino. Koko käsikirjoitus löytyy elokuvan tuottaneen Solar Films Oy:n nettisivuilta (www.solarfilms.com)

1. EXT. VIISKULMA.TALVI.1979 -- EVENING

Kuva ylhäältä Viiskulman risteykseen. Räntää sataa. Ajamme
lumisateen kanssa kohti katutasoa.

Kadulla kävelee kädet takintaskuissa, paljaspäin,
KRISU.(Huom: Krisulla sormessaan raskastekoinen sormus
tästä kohtauksesta aina siihen saakka kunnes sormus
MERENJÄÄ-kohtauksessa revitään hänen sormestaan).

Krisun takaa tulee amerikanrauta, joka sovittaa nopeutensa Krisun
kävelyyn. Ikkuna rullautuu alas. Kuuluu vislaus. Vasta
nyt Krisu katsoo sivulleen, huomaa auton. Kävelee yhä
eteenpäin. Käsi tulee ulos ikkunasta, etusormi tekee
kutsuvan eleen. Krisu pysähtyy, auto pysähtyy.

KRISU
Mitä nyt?

MIESÄÄNI (O.S.)
Hyppääs kyytiin.

KRISU
Minkä takia?

MIESÄÄNI (O.S.)
Hyppää kyytiin vaan.

Krisu vilkaisee ympärilleen kuin pakotietä etsien, näyttää
antavan periksi, menee ja avaa auton takaoven, astuu
sisään.

KRISU (O.S.)
Mitä täs nyt? Pera? Eiks tän pitäny
olla ihan selvä peli?

PERA (O.S.)
Joo. joo. Niinhän tää onkin. Selvä
peli.

Jäämme hetkeksi katsomaan etääntyvän auton perään.

Tehtävä:
Keksi lyhyt muutaman kohtauksen pituinen tarina. Voit rajata tarinan vaikka 3-5 kohtaukseen. Kirjoita tarina ensin lyhyesti itsellesi muistiin (ts. tee synopsis).

Kirjoita sitten tarinan kohtaukset käsikirjoitusmuotoon.

Apua saat vaikkapa seuraavista teoksista, ne ovat kaikki lukemisen arvoisia kirjoja elokuvan ja televisio-ohjelmien käsikirjoittamisesta:

1. Käsikirjoittajan työkalupakki - Jouko Aaltonen
- perusopas, uusi painos 2002.
- myös kirjoittajan artikkelisarjana:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/artikkelit/aaltonen_johdanto.jsp2. Elokuvan runousoppi - Anders Vacklin, Janne Rosenvall, Are Nikkinen
- Suhteellisen tuore, suomenkielinen yleisteos.
3. The Definitive Guide to Screen Writing - Syd Field
- Amerikkalainen klassikko, tunnettu erityisesti elokuvan rakenteen purkamisesta.
4. Story – Robert McKee
- Hyvä kirja tarinan merkityksestä ja rakentamisesta elokuvaan.
5. Screenwriting Updated – Linda Aronso- Erottaa hyvin toisistaan käsikirjoituksen luomisen eri vaiheet.
6. Making a Good Script Great tai Advanced Screenwriting – Linda Seger
- Selkeästi vaihe vaiheelta.
7. The Comic Toolbox – John Vorhaus
- Hieno kirja erityisesti huumorin kirjoittamisesta.

Lukuvihjeiden laatija: käsikirjoittaja Miira Karhula

LÄHETÄ PALAUTETTA!
Otamme mielellämme vastaan Lukuviikon kuulumisia eri puolilta Suomea. Myös lehtileikkeet ovat tervetulleita. Sähköposti: lukukeskus(at)lukukeskus.fi
Osoite: Lukukeskus, PL 8, 00531 Helsinki.

© 2010 Lukukeskus