Minna Joenniemen tarina
Lue tunnettujen henkilöiden tarinoita aiheesta Kirja joka muutti elämäni
Minna Joenniemi Kuva: Anne Hämäläinen / Yle
Teos
Pertti Nieminen: Silmissä maailman maisemat.
Mistä kirja kertoo?
Kiinalaista kirjallisuutta suomentaneen Pertti Niemisen neljäs runokokoelma vuodelta 1964 on viisasta, ilmavaa ja harmonista lyriikkaa.
Tarina
”Tämä voisi kiinnostaa sinua”, sanoi isä ja ojensi yhtäkkiä kirjahyllystä ohutta kirjaa. Yllätyin kirjavinkistä. Ei ollut tapana. Monesta muusta maailman asiasta puhuttiin, mutta kirjat olivat yksityistä aluetta.
Olin esiteininä ahminut liiankin ahneesti Nekalan kirjastoa hylly hyllyltä. Kirjastotäti taisi olla ystäväni. Tällä rintamiestaloalueella ei orapihlaja-aitojen yli naapureille juuri huhuiltu. Luin A-ruotsia eli kävin koulua muualla, joten en tuntenut naapuruston lapsia kovin hyvin.
Mutta nyt olin jo abi. Oli vakituinen poikaystävä ja liikaa harrastuksia.
Kirja oli Pertti Niemisen runoteos. Muistan vaalean kannen, kangaspäällysteen, jota peittävät paperikannet olivat kadonneet. Niissä olisi lukenut Silmissä maailman maisemat.
Ei ollut tullut mieleen lukea runoteosta. Ahmin tarinoita. Niiden loppuja. Joskus vauhdilla lukeminen ja maaliin pääseminen olivat tärkeimpiä asioita kuin sisältö.
Mutta ei runous ollut vieras laji, kun sitä tarkemmin ajatteli. Se oli tullut elämääni samaa reittiä kuin monilla suomalaisilla: ensin laululeikkeinä ja unihiekan etkoina. Sitten ryhdyin itse kirjoittamaan onnittelukortteja. Niistä sai aikuisilta kiitosta, jota saatteli liikutus tai pidätetty nauru. En koskaan tilittänyt runomuodossa päiväkirjalleni tai lähettänyt kohtalokkaita tekstejä lehtien teinipalstoille, mutta olen Tampereelta ja partiolainen. Se tarkoittaa, että nuotiopiiri, Juice ja Eput, ja suuret, tuoreet tunteet kuuluivat yhteen. Laululyriikka oli erinomaista vuonna 85, josta on aikaa siis.
Mutta tämä oli uutta. Otin isältä kirjan vastaan.
Menin kirjastoon ja lainasin pari muuta runoteosta. Lähdin poikaystäväni luo.
Hän oli ennen asunut järven toisella puolella. Olimme kiertäneet järveä tunteja ja keskustelleet. Nyt hänellä oli auto, puhuimme vähemmän. Ja hänellä oli oma asunto erään omakotitalon autotallin yhtyedessä.
Rakensimme sinne runoillan. Ostimme valmiiksi viipaloitua jälkiuunileipää, uutta ylellisyyttä eli pippurilla maustettua Cream Bonjouria sekä Mendozaa, argentiinalaista punaviiniä. Vanhemmille ehkä kerroin jälleen olevani partioretkellä.
Luimme ääneen toisillemme runoja ja olimme niistä mieltä. Annoimme pisteitä.
Kun vuonna 2002 sain idean Runoraadista, se ei siis tullut tyhjästä. Paljon muitakin syitä ja kiitettäviä on kuin Pertti Niemisen avarat ja elegantit runot, joille annettujen pisteiden määrää en muista. Ja muitakin kiitettäviä on kuin isä tai ensimmäinen poikaystävä. Ihan toisessa seurassa kokeilin uudestaan runojen pisteytystä automatkalla jossakin Suomessa. Havaitsin sen hauskemmaksi kuin autoradion kanavian räpläämisen. On syytä kiittää työtovereita, jotka lähtivät toteuttamaan ideaa Runoraadista, Jukka Virtasta ja erityisesti runoilijoita, joilla on on ollut rohkeutta ja suhteellisuudentajua lähteä tähän leikkiin mukaan.
Mutta sillä kirjavinkillä, kirjalla ja hetkellä, jolloin rauhoituin ensimmäistä kertaa hyvässä seurassa miettimään laadukkaita runoja, on seurauksensa.
Runoraati juhlii tänä syksynä 10 vuotta. Se on pisteleikki, jonka avulla on Yle on taltioinut yli sata suomalaista runoa tuleville sukupolville. Sitä on ollut merkityksellistä, ylellistä ja luovaa tehdä. Juhlakaudeksi perustin mm. runolähettipalvelun viemään syntymäpäiväsankareille onnittelurunoja, haastoin nykyrunoilijat säestämään sota-ajan uutiskatsauksia uusin sanoin, räppärit tekemään kotivideoihin uudet kommenttiraidat. Luvassa on myös maailmanlopun ja tulevaisuuden ennustamista runojen kautta ja runokuorosodan uusinta.
Olen myös kuullut, että yksi Eppujen jäsenistä on kokeillut Runoraatia ystävien kanssa ja heillä oli onnistunut ilta. Ja välillä saan viestejä, että Runoraadin seurauksena katsoja tai radion kuuntelija on paneutunut jonkin esittelemämme runoilijan tuotantoon. Pieni lause leviää: ”Tämä voisi kiinnostaa sinua?”
Minna Joenniemi
kulttuuritoimittaja
Runoraati, Taloraati, Lempimusiikkia ja monta muuta tv- ja radio-ohjelmaa
Millainen on sinun tarinasi?
Lue osallistumisohjeet
Lue Anna Kortelaisen tarina
Lue Jari Sinkkosen tarina
Lue Leena Majander-Reenpään tarina
