Vihjemateriaali 2009

Mielikirjapäivää vietetään vuosittain Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10. Tänä vuonna Mielikirjapäivä on lauantai, joten koulut ja kirjastot voivat viettää päivää perjantaina 9.10. tai maanantaina 12.10. Teemapäivän tavoitteena on innostaa lukemaan ja löytämään suosikkiteoksia. Yhteisesti jaetut lukukokemukset tutustuttavat laajempaan kirjavalikoimaan!

Lukukeskus tarjoaa koulujen ja kirjastojen käyttöön vihjemateriaalin, jonka avulla teemapäivästä voi tehdä omannäköisensä, ja mielellään jokavuotisen, perinteen.

KIRJOITA MIELIKIRJASTASI

Lukukeskuksen verkkosivuilla jokainen voi esitellä oman mielikirjansa ja tutustua toisten lukuelämyksiin. Innosta muutkin lukemaan oma lempikirjasi!

Nettipaikka avautuu 5.10. osoitteessa: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/mielikirjapaiva

SARJAKIRJOJA LUKEMAAN

Tänä vuonna kannustamme koululaisia lukemaan erityisesti sarjakirjoja. Lukuvinkiksi lista vuosina 2007-2009 ilmestyneistä sarjakirjoista.

MIELIKIRJAPUU LUOKKAAN KASVAMAAN

Luokka voi askarrella yhdessä oman mielikirjapuun. Mielikirjapuun lehdille oppilaat kirjoittavat mielikirjansa ja sen tekijän nimen. Mielikirjapuuta on hauska verrata rinnakkaisluokan puuhun. Onko yhtäläisyyksiä tai eroja? Ovatko kaikki puiden lehdillä esiintyvät kirjat ja kirjailijat tuttuja kaikille? Lopuksi voitte esitellä mielikirjanne.

KIRJARASTIT

Mielikirjapäivänä luokka jakautuu ryhmiin, joista jokainen valitsee yhden kirjan. Jokainen ryhmä valmistaa kirjansa perustella oman kirjarastinsa. Eri ryhmien ideoimat rastit muodostavat yhdessä luokan oman kirjaseikkailun, jossa oppilaat tutustuvat kirjoihin juttelemalla niistä.

Ryhmä rakentaa yhdessä kirjarastin, jossa he esittelevät valitsemansa kirjan.
Kirja voidaan esitellä näytelmän, piirrosten tai vaikkapa arvoitusten avulla.
Miettikää kuinka saatte rastilla kävijän kokemaan kirjan tunnelman.
Rasti voidaan somistaa kirjan maailmaan sopivaksi ja kunkin ryhmän jäsenet voivat itse pukeutua valitsemansa kirjan henkilöiksi.

MIELIKIRJAT VAIHTOON

Mielikirjapäivä voi myös inspiroida keskusteluun. Oppilaat valmistautuvat päivään etukäteen vaihtamalla mielikirjojaan keskenään. Oppitunnilla sitten esitellään ja arvioidaan luetut kirjat luokan kesken. Keskustelun voi käydä myös kahdestaan parin kanssa, vaikka haastattelemalla: Miksi suosittelit kyseistä kirjaa? Mikä vaihdossa tulleessa kirjassa oli parasta? Entä heikointa? Mikä teki lukukokemuksesta ainutlaatuisen? Oletko lukenut saman kirjailijan muita teoksia?

Omia ja toisten kokemuksia samasta kirjasta on hauska vertailla: Pidittekö samoista vai eri asioista? Miksi pidit tai et pitänyt luokkakaverisi suosikkikirjasta? Mitä tuntemuksia kirja herätti? Missä vaiheessa jännitti / pelotti/ nauratti / ikävystytti? Mikä kohta jäi erityisesti mieleen?

Pohtikaa myös löytyykö oman elämäsi ja mielikirjasi tapahtumista yhtäläisyyksiä. Samastutko kirjan päähenkilöön vai kenties johonkin muuhun hahmoon? Muistuttaako joku kirjan hahmoista jotakuta tuttua? Houkuttelivatko jännittävät tapahtumat mielikuvitusmatkalle pois arjesta? Erilaisten kysymysten avulla oppilaat johdatellaan luettelemaan ominaisuuksia, jotka tekivät kirjasta niin ylivertaisen lukukokemuksen.

KRITIIKKIPAJA

Mielikirjapäivänä oppilaat voivat harjoittaa kriitikontaitojaan ja kirjoittaa arvioita omista tai toistensa mielikirjoista. Kritiikissä on tärkeää kertoa pääkohdittain, mitä kirjassa tapahtuu ja ketkä ovat sen henkilöhahmot. Siinä kerrotaan myös oma mielipide kirjasta. Mistä pidit erityisesti tai mitä jäit kirjassa kaipaamaan - ja miksi? Kerro ajatuksistasi ja havainnoistasi! Myös mahdolliseen kuvitukseen voi kritiikissä ottaa kantaa. Keksi kritiikillesi lukukokemustasi sopivasti kuvaava nimi. Kritiikeistä voidaan koota luokan oma kirjallisuuslehti.

HAASTATTELE VANHEMPIA

Oppilaat voivat haastatella kotona vanhempiaan - tai miksei isovanhempiaankin - heidän lukukokemuksistaan nuorempina: Lukivatko he paljon? Minkälaisia kirjoja heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan oli? Oliko tuolloin olemassa sarjakirjoja, ja minkälaisia? Onko joku lukukokemus jäänyt erityisesti mieleen, ja miksi? Kuinka paljon vanhemmat tuntevat nykyistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta? Onko siinä joitakin huomattavia eroja suhteessa vanhempaan kirjallisuuteen, esimerkiksi teosten aiheissa?

Haastatteluista saadut tiedot esitellään luokalle ja niiden pohjalta keskustellaan. Ovatko oppilaat lukeneet samoja kirjoja vanhempiensa kanssa? Haastattelut voidaan myös kirjoittaa lehtihaastattelun muotoon ja julkaista luokan kirjallisuuslehdessä.

PUKEUDU LEMPIHENKILÖHAHMOKSESI

Järjestäkää luokassanne Mielikirjapäivänä kirjalliset naamiaiset. Jokainen voi pujahtaa oman lempihahmonsa nahkoihin, ja oppilaat voivat käsikirjoittaa näytelmän tai improvisoida pieniä dialogeja, joissa yllättävät hahmot kohtaavat. Mitä Nelli Nuudelipää sanoisikaan Harry Potterille? Miten Tatu ja Patu pärjäisivät Jukolan veljeksille?

MIELIKIRJAPÄIVÄN LUKUPIIRI

Oppilaat rakentavat luokkaansa lukupiirin, jossa jokainen lukee vuoronperään otteen mielikirjastaan ja kertoo, miksi ja kuinka kyseinen kirja on vaikuttanut. Vanhempien oppilaiden kanssa kirjoista voi keskustella enemmänkin: oppilaat valmistelevat etukäteen kysymyksiä toisilleen ja kyselevät niitä lukupiirissä.

Mielikirjapäivän lukupiiriin voidaan ottaa luettavaksi myös kokonainen kirjasarja, jonka osia oppilaat lukevat. Lukupiirissä keskustelemalla hahmotellaan kokonaiskuvaa sarjan tapahtumien kulusta ja henkilöhahmogallerian laajenemisesta. Samalla kirjasarjasta voi myös yhdessä laatia miellekartan, johon kootaan sarjassa esiintyvät henkilöhahmot luonteenpiirteineen, tärkeät paikat, merkittävimmät juonenkäänteet ja niin edelleen.

KIRJAT KIERTOON

Mielikirjapäivänä voi järjestää koulun oman kirjakirppiksen, josta saa mukavan summan vaikkapa luokkaretkikassaan. Vaihtoehtoisesti luokan kesken voidaan sopia, että jokainen tuo kotoaan 1-3 kirjaansa vaihdettavaksi jonkun toisen ylimääräisiin kirjoihin. Näin jokainen saa kotiinviemisiksi uutta luettavaa. Kouluun voidaan myös laittaa pysyvästi hylly, johon nurkissa pölyttyviä kirjoja saa tuoda ja josta niitä saa vapaasti ottaa.

KIRJASTOKÄYNTI

Mielikirjapäivänä kannattaa tehdä retki kirjastoon ja tutustua sen tarjoamiin palveluihin, kuten tiedonhakumenetelmiin.

Kirjastonhoitajat voivat esitellä kirjastoa ja sen valikoimaa.
Vanhemmat oppilaat voivat järjestää kirjastossa nuoremmille koululaisille satutunnin, jossa he lukevat omia lempitarinoitaan. Myös kirjastonhoitajaa voi pyytää tarinankertojaksi.
Kirjastonhoitajilta kannattaa pyytää vinkkejä hyvistä sarjakirjoista.
Kirjasto on hyvä yhteistyökumppani myös kirjailijavierailujen järjestämisessä.

KIRJAKUMMIT

Mielikirjapäivä on oiva tilaisuus saattaa alkuun lukuprojekti, jossa alaluokkalaiset lukevat kirjoja yhdessä vanhemman kirjakumminsa kanssa. Kirjakummi voi suositella kummioppilaalleen uusia kirjoja ja keskustella niistä nuoremman oppilaan kanssa: näkevätkö eri-ikäiset saman kirjan eri kanteilta? Miltä kirjakummista tuntui lukea lapsuuden suosikkikirja uudestaan?

Yhteiseksi luettavaksi sopii mainiosti kirjakummin suosittelema sarjakirja, joka herättää pikkulukijassa innon seurata sarjaa pidemmällekin - yksin tai yhdessä kumminsa kanssa.

KIRJANÄYTTELY

Oppilaiden omista mielikirjoista voi koota Mielikirjapäivän ajaksi kirjanäyttelyn. Pöydällinen erilaisia kirjoja houkuttelee selailemaan! Osa kirjoista on jo tuttuja, osa ehkä tuntemattomia. Oppilaat voivat kertoa, miksi he ovat valinneet juuri kyseisen kirjan suosikikseen. Kirjanäyttelyn kirjoista voidaan myös arvailla, mikä on kenenkin mielikirja: Yksi oppilas kerrallaan kertoo vihjeitä omasta mielikirjastaan, ja muut arvuuttelevat, mikä se mahtaa olla.

KIRJAILIJAVIERAILU

Mielikirjapäivä on toki myös erinomainen syy kutsua teemaan sopivia vierailijoita kouluun kertomaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta. Vieraaksi voidaan kirjailijan tavoin kutsua myös kuvittaja, kriitikko tai vaikkapa kääntäjä. Koululle voidaan pyytää myös paikallinen kulttuuripersoona kertomaan kirjallisuuden vaikutuksesta omaan alaansa. Päivän vierailija voi myös järjestää ohjattua kirjoittamisen opetusta äidinkielen erikoiskurssille osallistuville.

Tietoa vierailun järjestämisestä ja kustannuksista löytyy Lukukeskuksen sivuilta.

LISÄÄ TIETOA JA VINKKEJÄ

Käykää tutustumassa kotipaikkakuntanne kirjaston verkkosivuihin. Monilla kirjastoilla on omat sivut lapsille ja nuorille.

Tutustumisen arvoisia verkkosivuja ovat muun muassa:

http://lukukeskus.fi Lukukeskuksen omat sivut
http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu Lukuleikki-kampanjan sivut
http://www.netlibris.net/ Vinkkejä eri ikäisten kirjallisuuskursseille
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/lapsille/kirjastot/ Linkkilista kirjastojen lastensivuille
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/helmet/ Lasten Helmet, pääkaupunkiseudun kirjastojen lastensivut
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Helsingin kaupunginkirjaston satuhakemisto
http://www3.jkl.fi/kirjasto/lentoon/index.htm Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/index.htm Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut
http://kirjailijat.kirjastot.fi/lasten/etusivu.aspx Lasten Sanojen aika, tietoa eri aihepiirien lastenkirjoista
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=50cc2111-fc2c-4cee-8e2e-034aacd93e04 Makupalat: linkkejä lasten ja nuorten kirjallisuussivuille
http://www.rihmasto.net/ Sivusto kirjoittamisesta kiinnostuneille. Sivuilla on mahdollista julkaista omia tekstejä!
http://www.runoraitti.fi/ Lastenrunouteen keskittynyt sivusto
http:www.kaapeli.fi/sanapaja Kirkkonummen Sanapaja
http://www.sanataide.com Vantaan Sanataidekoulu
http://www.ouka.fi/nukunsanataidekoulu Nukun sanataidekoulu
http://www.sulkasato.fi Nuoren Voiman Liiton verkkokirjoittajakoulu lapsille ja nuorille
http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index.php Pohjoismainen virtuaalinen lastenkirjasto

OTA YHTEYTTÄ!

LUKUKESKUS – LÄSCENTRUM
PL 8 (Linnunlauluntie 7)
00531 Helsinki
puh. 09-774 6110
lukukeskus(at)lukukeskus.fi

SARJAKIRJAT 2007-2009

Tuulia Aho: Lumen tytär. WSOY.
Ilkka Auer: Ikitalvi. Otava.
Tapani Bagge: Urho ja kammottava lumimies. Tammi.
Tapani Bagge: Liekehtivän liskon arvoitus. Tammi.
Tapani Bagge & Karo Hämäläinen: Karu kuukausi. Tammi.
Annika Eräpuro: Benin kulmilla. Tammi.
Maikki Harjanne: Santtu kiusaa. Otava.
Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun outo unikirja. Otava.
Hannu Hirvonen: Tärisevä traktori. Tammi.
Vilja-Tuulia Huotarinen: Siljan syksy. Karisto.
Maria Hämeen-Anttila & Virpi Hämeen-Anttila: Nietos. Riffi. Otava.
Karo Hämäläinen: Samulin hyvästijättö lintukodolle. Tammi.
Karo Hämäläinen: Samuli kummituspulassa. Tammi.
Marvi Jalo: Ruskaratsu. Tammi.
Marvi Jalo: Lentävät kaviot. Tammi.
Riikka Jäntti: Toivo ja hirveä hämähäkki. WSOY.
Tuula Kallioniemi: Karoliina ja noidutut tossut. Otava.
Tuula Kallioniemi: Karoliina ja hullu huvipuisto. Otava.
Tuula Kallioniemi: Konsta, kovanaama. Otava.
Jyrki Kiiskinen: Jänis ja vanki koulun penkillä. Tammi.
Jyrki Kiiskinen: Jänis ja vanki saavat kännykän. Tammi.
Tuula Korolainen: Aapo ja hirmuinen Hilda. Tammi.
Kirsti Kuronen: Vili Voipio konnan nahoissa. Karisto.
Kirsti Kuronen: Vili Voipio ulvoo ja unelmoi. Karisto.
Leena Laulajainen: Loikkeliini palavalla aavikolla. Tammi.
Tuija Lehtinen: Rebekka, konnankoukkuja ja koiruuksia. Otava.
Markus Majaluoma: Isä, ostetaan mökki. WSOY.
Tittamari Marttinen: Viivi Pusu ja säihkyvät sukset. Tammi.
Jon Menna: Agentti Kee Nan ja naisen logiikka. WSOY.
Helena Meripaasi: Koppakuoriaiskevät. Otava.
Helena Meripaasi: Kuonot kohti pohjoista. Otava.
Raili Mikkanen: Pähkinäpuinen lipas. Tammi.
Raili Mikkanen: Histamiini Eteläluodolla. Tammi.
Hannu Mäkelä: Herra Huu matkoilla. Tammi.
Harri Istvan Mäki: Luke ja hirmulisko. Tammi.
Harri Istvan Mäki: Leevi ja 9. jääkausi. Lasten keskus.
Harri Istvan Mäki: Sihis ja kummituskameli. Tammi.
Jari Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani ja tähtikolmon vartijat. Tammi.
Reetta Niemelä: Miljan kaupunki. Otava.
Sinikka Nopola & Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö. Tammi.
Sinikka Nopola & Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja kuuluisa Kamilla. Tammi.
Paula Noronen: Supermarsu pelastaa silakat. Gummerus.
Eppu Nuotio: Kingi kalassa. Otava.
Eppu Nuotio: Kingi karkuteillä. Otava.
Eppu Nuotio & Tuutikki Tolonen: Täytettyjen tomaattien talvi. Otava.
Timo Parvela & Virpi Talvitie: Karuselli. WSOY.
Timo Parvela: Ella ja Äf Yksi. Tammi.
Timo Parvela: Ella ja jättipotti. Tammi.
Sari Peltoniemi: Soita minulle, Kukka Kaalinen. Tammi.
Terhi Rannela: Amsterdam, Anne F. ja minä. Otava.
Terhi Rannela: Goa, Ganesha ja minä. Otava.
Katariina Romppainen: Rokkisokki. Otava.
Päivi Romppanen: Vilma ja kadonneet koirat. Tammi.
Hannamari Ruohonen: Eläinten kaupungissa sataa lunta. WSOY.
Tuula Sandström: Weeti ja viihdytysajot. WSOY.
Salla Simukka: Virhemarginaali. WSOY.
Salla Simukka: Takatalvi. WSOY.
Salla Simukka: Meno-paluu. WSOY.
Katri Tapola: Väinämö. Vain ulkokäyttöön. Tammi.
Marja-Leena Tiainen: Maiju ja Bao. Tammi.
Kalle Veirto: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka. Karisto.
Kalle Veirto: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja keltainen polkupyörä. Karisto.
Ulla Viertola: Arokissan aika. WSOY.
Monica Vikström-Jokela: Ellen ja yllätysten kesä. Otava.