Toiminnanjohtajan terveiset EURead-verkoston kokouksesta

Olen ollut viime viikolla kolme päivää tiiviisti eurooppalaisten kollegojen seurassa Brysselissä pohtimassa, miten lukemista kannattaa edistää. Suomea ihaillaan edelleen Pisa-saavutusten vuoksi, mutta Suomella on myös syytä ottaa muusta Euroopasta mallia. Jotta pysymme vauhdissa mukana, Suomen kannattaisi panostaa varsinkin vähän lukevien ja maahanmuuttajaperheiden varustamiseen lukutiedoilla ja lastenkirjoilla, sekä aikuisten lukutaidosta huolehtimiseen.

EURead -järjestön vuosittainen kokoontuminen järjestettiin tällä kertaa saksalaisen talousedustuston tiloissa Brysselissä. Hollantiin rekisteröity EURead -järjestö kokoaa yhteen lukemista edistäviä toimijoita Euroopasta. Perustajajäsenet ovat alamme jättiläisiä: Saksasta Stiftung Lesen, Isosta-Britanniasta Booktrust ja Hollannista Stiching Lezen. Mukana on tällä hetkellä organisaatioita 12 maasta. Suomea edustaa Lukukeskus. Tämän vuoden kokouksessa mukana oli Harri Sahavirta Helsingin kaupunginkirjaston uudesta hankkeesta, jossa tutkitaan aikuisten lukemista.

Tässä porukassa tuntee selvästi, että olemme yhteistuumin tärkeän asian äärellä ja oikeilla linjoilla. Jaksan ihmetellä, miten samankaltaisia kokemuksia, onnistumisia ja haasteita meillä kaikilla on. Toisaalta käy kateeksi millä tarmolla varsinkin isoissa EU-maissa haasteeseen on tartuttu jo vuosia sitten. On perustettu valtakunnallisia ohjelmia perheille, koululaisille ja aikuisille, sekä lisäksi kokonaisia organisaatioita tutkimaan pelkästään lukemisen vaikutuksia. Näiden aiheiden äärellä olen ollut hiukan hiljaisempi, koska en voi kehuskella samanveroisilla saavutuksilla.

Kun kerron, että Suomessakin ollaan huolissaan lukutaidosta ja lukemisen vähenemisestä, saan yleensä epäuskoisia katseita osakseni. Suomihan on lukemisen mallimaa ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Tosin jokunen kommentti viittaa siihen, että Pisa-tulosten heikkeneminen on huomattu muuallakin. Suomea ylistetään kuitenkin edelleen ainakin maailman parhaiden opettajien ja äitiyspakkauksen vuoksi (jonka Skotlanti on Babybox-nimisenä juuri kopioinut).

Tämänkertaisen kokouksen teemana oli digitalisaatio ja sen vaikutukset lukemiseen. Kaikki mukana olleet organisaatiot olivat yhtä mieltä siitä, ettei lukemista voi enää edistää pelkästään perinteisin keinoin. Puhuttiin mm. siitä, että digitalisaatio auttaa varsinkin lukuvaikeuksista kärsiviä ja heikoimpia lukijoita. Käsiteltiin myös sitä, miten pelit ja pelillistäminen voivat innostaa lukemaan. Tästä esiteltiin yllättäen esimerkkinä suomalaisen IT-firman ja puolalaisen sisällöntuottajan yhteisprojekti ActionTrack. Lukukeskus sai tilaisuuden kertoa toissavuona päättyneestä digilukemista tutkivasta hankkeestaan Suomen uusi lukutaito.

EUReadin korkein tavoite on vaikuttaa EU-tasolla, jotta lukutaito ja lukeminen nostettaisiin politiikkojen ja virkamiesten agendalle. Kokoukseen olikin kutsuttu puhumaan europarlamentin ja -komission jäseniä. Puhujat ylistivät ajatusta, mutta konkreettinen apu jäi vielä tarjoamatta. Vaikuttamistyötä kuitenkin jatketaan ja toivon, että suomalaisetkin mepit olisivat asiassa aktiivisia.

Kaikissa maissa on kunnioitusta herättävä määrä ja kirjo lukemaan innostamiseen tähtääviä ohjelmia ja hankkeita, mutta yhdestä asiasta ollaan suloisen yksimielisiä: lukemaan innostaminen alkaa varhaislapsuudesta ja kodista. Kaikkialla maailmassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että juuri ensimmäisten elinvuosien vuorovaikutus vanhempien kanssa on ratkaiseva lapsen kielellisen ja älyllisen kehittymisen kannalta. Ainoa todistettavasti tehokas keino kasvattaa lukemisesta kiinnostunut aikuinen, on lukea lapselle ja lapsen kanssa syntymästä lähtien. Niinpä lapselle lukemisella on kansantaloudellisia vaikutuksia koko kirja- ja kustannuselinkeinon säilymisen kannalta.

Varhaislapsuuden lukemiskokemuksen takaamiseksi toimii 25 maassa Bookstart -ohjelma, joka sai alkunsa Isosta-Britanniasta 25 vuotta sitten. Huhu kertoo, että Bookstart puolestaan sai inspiraationsa Suomen äitiyspakkauksesta, jossa oli kirja. Suomessa ollaan vieläkin siinä pisteessä, että vanhempainpakkauksessa on kirja, tosin useampana vuotena kokonaan ilman tekstiä. Jos vanhemmat eivät ole aktiivisia kirjastossa ja kirjakaupassa kävijöitä, lapsen kosketus kirjoihin voi jäädä tähän.

Bookstart on yksinkertaisuudessaan kirjojen lahjoitusohjelma, jossa perheille jaetaan kirjapaketteja ja tietoa lukemisesta vuositarkastuksen yhteydessä lapsen ensimmäisestä elinvuodesta lähtien. Englannissa ideana on, että kaikki syntyneet lapset saavat kirjapaketin ensimmäisen elinvuoden aikana ja seuraavan paketin 3-5-vuotiaana. Lisäksi järjestetään tavoitteita tukevia kampanjoita, keräyksiä ja tapahtumia. Bookstartin toteutuksen tavat ja rahoitusmallit vaihtelevat maittain mutta perusidea on kaikilla sama – saada vanhemmat ja muut aikuiset lukemaan lapsille ja antaa kaikille lapsille kokemus kirjasta.

Englannissa kirjoja jaetaan vuosittain 3 miljoonalle lapselle. Skotlannissa on oma Bookstart-ohjelmansa ja siellä ikäluokka on suunnilleen sama kuin Suomessa. Skotlannissa saavat kirjapaketin kolme ikäluokkaa, yhteensä noin 200 000 perhettä vuosittain: kaikki vastasyntyneet, 3-vuotiaat ja 5-vuotiaat. Skotlannissa valtio tukee ohjelmaa, onhan se pieni sijoitus vaikutuksiin nähden. Ruotsi pilotoi oman Bookstart-ohjelmansa vuonna 2014 ja nyt lukutietoa on jaettavissa jo lukuisilla kielillä: www.kulturradet.se/bokstart. Lukukeskuksen käynnistämä Lue lapselle –hanke on askel Suomen oman Bookstartin suuntaan, vaikka paljon työtä on vielä edessä.

Tehdään se yhdessä!

– Ilmi Villacís